tiistai 16. joulukuuta 2014

Joulusekoilua IKEAssa

Hei kaikille aivan liian pitkästä aikaa!
Mun joulukuu on mennyt töitä paiskiessa ja ekalla viikolla sain toisen tenttini suoritettua (arvosanaa odotellessa, hrr..). En ole siis ehtinyt päivittelemään tänne mitään, eikä elämääni ole oikein kuulunutkaan mitään superihmeellistä, jos ei joulutunnelmaan vajoamista lasketa. Sen verran voin sanoa lisäksi, että inttileskeys ja rukkileskeys on kaksi TÄYSIN eri asiaa. Viime viikonloppuna oli kuitenkin ihana jouluviikonloppu ja kultakin pääsi kotiin asti minua piristämään ja minun kanssani joulua laittamaan <3

Viime viikonloppuna tuli syötyä kaksi kertaa ravintolassa, käytyä kotipaikkakuntani joulumarkkinoilla (jokavuotinen perinne) ja sekoiltua IKEAssa. Joulumarkkinoilta mukaan tuli joululahja ja joulukranssi (oikealla) meidän oveen! Syötiin myös puolustusvoimien hernekeittoa ja ylisuolaista riistamakkaraa - tämäkin on jokavuotinen juttu.

Valitettavasti tajusin markkinoilla, että saappaani vuotavat, joten kuivattelin märkiä sukkiani matkalla IKEAan. IKEA on paikka, jossa on todella vaikeaa pidättäytyä budjetissa tai ylipäätänsä olla ratkeamatta joka ikiseen tavaraan, joka tulee vastaan. Yleensä mulla menee ihan hyvin, koska miehellä on järki päässä, mutta tänä vuonna hänen vastauksensa lähes kaikkeen oli "Nyt on joulu!" :D Mukaan tarttui siis aika paljon tavaraa, josta olin haaveillut lukemattomia kertoja niiden vilistellessä ohitseni kassahihnalla.. hups. Tässä osa tavaroista kuvattuina:

Unelmamuki (Pokal, 1.99e) ja ihana huopa (Ofelia, 19,99e)

Jouluiset keittiöpyyhkeet (Iris, 2.99e 2kpl)


Piparkakkumuotteja (olisko ollu jotain 2-3e rasia)


Joulukuusen alusmatto (TVIS, 4.99e)


Ylpeä olen siitä, etten ostanut yhtäkään viherkasvia! Lisäksi ostettiin 124 tuikkukynttilää, joululahjoja ja pullasutipakkaus. Torstaina menen seuraavan kerran töihin ja jos oikein käsitin kaikki työntekijät saa jonkinlaisen joululahjan.

Sunnuntaina käytiin tulevilla appivanhemmilla syömässä ja oon pakkaillut joululahjoja. Tällä viikolla suunnitelmissa on kolme jumppaa ja työvuoroa. Lauantaina k
ulta pääsee ansaitulle joululomalle ja mulla alkaa pieni loma ensi viikon maanantaina.

Ihanaa joulunodotusaikaa kaikille teille!
Tämä on se aika vuodesta, kun kaupoissa saa luvan kanssa seota ja täytyy nauttia jokaisesta hetkestä.

ps. Pahoittelut, että osa kuvista on otettu suoraan IKEAn sivuilta. Ei ollut tänään aikaa kuvata, kun päivänvaloa olisi ollut riittävästi :/

tiistai 2. joulukuuta 2014

Sukat armeijaan

Sain tosiaan viimein lauantaina valmiiksi rakkaalleni villasukat jalkoja lämmittämään armeijaan. Sukkien värin (ja vähän mallinkin) vuoksi ne eivät sovellu saapaskäyttöön, mutta ne on hyvä pistää jalkaan pitkän metsäreissun jälkeen.

Ohje löytyi täältä ja lankana toimi Novitan 7 veljestä (väri 394) ja puikkoina käytin 3mm metallisia sukkapuikkoja, vaikka ohje on tehty pyöröpuikoille.

Kulta vaikutti oikein tyytyväiseltä sukkiin ja niin olen kyllä minäkin, sillä nämä olivat ensimmäiset niin sanotusti vaikeammat sukkani, jotka eivät putoa "perussukka"-kategoriaan. Ei pahemmin tullut mokiakaan. Tässä vähän lisää kuvia tuotoksesta:

Valmis pari
Kuviota vähän lähempää

Kuvio on todella helppo, kun sen oppii ja toista sukkaa tehdessä en oikeastaan enää luntannut kaaviosta kuvion etenemistä ollenkaan. Koko sukka syntyy pelkästään oikean ja nurjan vuorottelulla eli ei tarvitse jännittää mitään langankiertoja tai muuta sellaista. Täytyy kyllä myöntää, että kärsivällisyys loppui kärkikavennusten suhteen, joten tein omanlaisen kavennuksen, joka kuitenkin sopii sukkiin.

Tällä hetkellä tosiaan kovaa vauhtia syntymässä kuplasukat, joista postailen kuvia tänne niiden valmistuessa ;)

Pikkujoulut

Hei taas pitkästä aikaa!

Kiirettä on pitänyt, sillä töitä todella riittää (mikä on ihan hyvä näin joulun alla) ja oon ahkerasti lukenut tenttiin (joka on keskiviikkona).

Viime viikonlopun vietin kuitenkin jouluisissa ja ihanissa tunnelmissa kullan kanssa ja ystävien kesken. Lauantaina pidettiin nimittäin meidän kaveriporukan pikkujoulut! Glögiä juotiin varmaan enemmän kuin laki sallii ja leivottiin myös joulutorttuja.
Ilta venyi yöhön asti pelaten Trivial Pursuitia ja "kuka minä olen"-peliä. Yllättävää kyllä en syönyt ihan järjettömiä määriä sipsiä tai muutakaan. Tulipahan kerrankin juhlittua ilman kolmen päivän jälkiturvotusta :'D


Joulutunnelmissa olen ollut muutenkin eli asuntoa on koristeltu jouluvaloilla ja kynttilöillä. Kynttilöitä oon poltellut tämän 9kk aikana niin paljon, että pitäisi itse asiassa töiden lomassa ostaa IKEAsta sellainen uusi "säästöpakkaus". Sain myös kullan villasukat viimein valmiiksi (siitä oma postaus piakkoin ellei jo tänään) ja aloitin itselleni kuplasukat (kuva vasemmalla). Sukat on valmistumassa ennätysvauhtia.. Neulominen on todella IN tällä hetkellä ja en oikeastaan malttaisi ollenkaan tehdä mitään muuta. Tosi hyvä juttu, kun ottaa huomioon tuon ylihuomisen tentin.. :D Mutta sainpas tänäänkin itseäni niskasta kiinni ja huomenna saan luettua kirjan loppuun ennen töitä.

Rottien kohdalla on ollut taas vastoinkäymisiä eli vein ne perjantaina eläinlääkäriin. Tuloksena on kaksi tervettä rottaa ja yksi kipeä Lotta, jolle määrättiin kahden viikon antibioottikuuri.. Ja muuten. Jos ette ole kokeilleet niin pienelle vikkelälle rotalle lääkkeen antaminen suun kautta yksin on ehdottomasti yksi vaikeammista tehtävistä tässä maailmassa. Tuntuu, että vähintään puolet menee koko ajan ohi! Huoh. Tästä kuitenkin selvitään ja saadaan toivonmukaan tuo hengitystieinfektion tuoma "pulputus" pois.
Murut nukkuu <3
Näihin tunnelmiin ihanaa ja mahtavaa joulukuun alkua kaikille!
Odotatteko tekin joulua yhtä innokkaasti kuin minä?

perjantai 21. marraskuuta 2014

Ensilumi!!

Ensimmäinen treeniviikko takana! Miltä tuntuu? hapokkaalta - myönnän :D Oon aika jumissa.. Kävin kaksi kertaa salilla ja tänään zumbassa. Salikäynnit vedin täysillä ja treenasin mm. käsivarsia monipuolisesti. Zumba tuntui todella rankalta näin pitkän tauon jälkeen! Mutta samalla oli ihan järjettömän kivaa. Pitkään aikaan en oo saanut irrottautua tällä tavalla arjesta ja sen tuomista pienistä murheista. Kävelen siis tällä hetkellä vähän niin kuin ankka, mutta eiköhän tämä tästä!

Kaikenkaikkiaan elämä hymyilee. Töissä on mennyt todella hyvin ja sain tällä viikolla koulutuksen meidän joulukuussa vaihtuvaan uuteen järjestelmään. Oon myös saanut opettaa uudelle tulokkaalle tätä meidän nykyistä järjestelmää, mikä sai mut oikeastaan ymmärtämään kuinka hyvin jo osaan asiat, vaikka aikaa on kulunut vain 1,5kk. Muutenkin tuntuu siltä, että oon ollut siellä paljon pidempään kuin puolitoista kuukautta! Aika rientää ja matelee yhtä aikaa - hassua.

Joulukausi on myös virallisesti avattu! Tänään tuli Helsinkiinkin ensilumi eli sen voimauttamana koristelin koko asunnon valoilla, lyhdyillä ja kynttilöillä. Vielä pitäisi joulutähti asentaa, mutta odotan siihen rakasta kihlattuani eli ensi viikon viikonloppuna sekin pääsee valaisemaan pimeyttä. Joululahjojen metsästyskin on alkanut ja neulon täyttä vauhtia kullalle villasukkia valmiiksi. Hyvin olen pärjännyt, vaikka olen paljon yksin. Saan kyllä kiittää tästä mun mieletöntä tukiverkostoa eli kiitos perhe - erityisesti äiti- ja rakas ystäväni (tiedät kyllä, että susta puhun) <3

Huomenna suunnitelmissa vierailu Haminaan, joten pitääpi herätä ennen kahdeksaa - mahtavaa. Muuten niin elämään kuuluu töitä töitä töitä ja tenttiin lukua lukua lukua. Myönnän tosin, että tänään en lukenut ollenkaan, kun olikin yhtäkkiä miljoona muuta tärkeämpää asiaa, kuten zumba ja suklaansyönti ;) Välillä näinkin.

Mahtavaa ja positiivista viikonloppua kaikille!

Valokuvahaaste 5/5

Tämä Facebookin mustavalkokuvahaaste on ollut jotenkin todella mielyttävä ja voimauttava näin marraskuussa. Olen aina rakastanut mustavalkoisia kuvia ja musta tuntuu, että jossain rinnakkaistodellisuudessa mä olen mustavalkovalokuvaaja. Täytyy kuvailla useamminkin.
Tässä viidennen ja siis "viimeisen" päivän kuva.

Siiri

Ihanaa virallista talvean alkua kaikille! Tänään satoi ensilumi Etelä-Suomeenkin :)

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Valokuvahaaste 4/5

Varjoni mun

Neljännen päivän kuvan otin matkalla salista kotiin. Enää yksi päivä jäljellä eli koitan keksiä jotain kivaa kuvattavaa huomennakin. Täytyy sanoa, että olen todella tykännnyt tästä haasteesta!

Huomiseen siis!

Valokuvahaaste 3/5

Näemmä postailen näitä aina päivän jäljessä :D Mutta tässä kolmannen päivän eli eilisen mustavalkoinen kuva! Hissivaloa pimeään kerrostalon käytävään..



tiistai 18. marraskuuta 2014

Valokuvahaaste 2/5

Enpäs eilen ehtinytkään töiden lomasta postailla mustavalkokuvahaasteen tokaa päivää eli tässä tulee toinen kuva. Tänään haluaisin oikeasti onnistua ottamaan jonkun tekotaiteellisenkin kuvan.. Katsotaan.


sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Valokuvahaaste 1/5


Sain äidiltäni facebookissa mustavalkokuvahaasteen eli viitenä päivänä peräkkäin on otettava mustavalkoinen kuva ja julkaistava se. Tänään muuten vain kuvailin käsiäni ja halusin tarkan kuvan mun kihlasormuksestani, joten tässä ensimmäisen päivän kuva!
Huomenna lisää!

I'M BACK

Loppuvenyttelyä
Kahden viikon sairaana olon jälkeen pääsin viimein salille! Ja se oli ihanaa.

Tein ihan perusohjelman itselleni ja aloitin taas ns. "nollasta" eli aika kevyillä painoilla, mutta se oli todella hyvä. Osasin odottaa sitä, että kaikki joskus hankkimani lihaskunto oli aikalailla poissa. Nyt on tosi rentoutunut ja hyvä olo sekä positiivinen mieli! En malta odottaa tuloksia kuukauden/parin päästä!

Treeni kesti tunnin mukaanlukien alkulämmittelyn ja loppuvenyttelyn. Treenasin oikeastaan lähestulkoon koko kroppani ja panostin liikeratojen uudelleenlöytämiseen. Ilokseni huomasin tämän olevan "ihan tuttua puuhaa", joten pääsin nopeasti takaisin kärryille. Yllätyin siitä kuinka parissa laitteessa piti itse asiassa vähän lisätä painoa, että tuntui.. Ehkä en olekaan niiiiin nollissa kuin aluperin luulin?

Sykemittarin mukaan noin 45 min treenistä oli rasvanpolttoa ja loput kunnonkohotusta. Satuin muuten tänään tekemään BMI-laskurilla testin mun painoindeksistä pitkästä aikaa ja sain tulokseksi lievän lihavuuden. Onko ne tosissaan? Mä en ole koskaan ottanut BMI:tä kauhean vakavasti, mutta suoraan sanottuna repesin nauramaan.. :D Minä EN ole lievästi lihava. Olen toki varmasti mun normaalipainon ylärajoissa, mutta jos mä oon lievästi lihava niin.. mitä monet muut sitten on?

Joka tapauksessa nokka kohti tulevaisuutta ja urheiluhaasteita! Mulla on omia tavoitteita ja ensimmäinen välitavoite on päästä takaisin samoihin mittoihin, kun mihin lopetin vähän yli pari kuukautta sitten. Painon pitäisi siis tippua tästä viitisen kiloa sivutuotoksena ja kropan kiinteytyä vaatekoon verran. Katsokaamme mitä tapahtuu ;)

Lisäksi oon tosiaan muuttanut mun ruokavalion ihan täysin eli syön mahdollisimman monipuolisesti ja tervellisesti :) Jaksoin jopa kokkaa, kun pääsin puol 23 kotiin töistä yks ilta. Ruokakärry kaupassa näyttää siis aika erilaiselta kuin pari kolme viikkoa sitten.

Ihanaa viikon alkua teille kaikille!

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Lotta-rotta!

Minun on ilo viiiiiimein esitellä teille meidän uusi perheenjäsen :)

Tässä on Lotta-rotta, joka tuli meille noin 2 viikkoa sitten ja on hyvin sopeutunut laumaan Siirin ja Minnin kanssa. Aikamoista tappelua oli nuo ekat 5 päivää, mutta nyt kaikki nukkuvat samassa läjässä ja pikkuinen saa syödä, juoda ja tepastella rauhassa.

Luonteeltaan pikkuinen rakas on erittäin sisukas. Tappeleminen kesti niin monta päivää lähinnä sen vuoksi, ettei Lotta suostunut mitenkään alistumaan isommille.. Se oikein nyrkkeili vastaan ja hyppi Minnin ja Siirin päälle :D

Väriltään Lotta, eli viralliselta nimeltään Sanders Aapakiiltokorento, on musta husky striped-rotta. Tämä kuvio on ollut unelma jo jonkin aikaa!


Tässä lisää kuvia:

Rakas pallero mahtuu povitaskuunkin!
Se on niiiiin pieni, että mahtuisi kolmisen kertaa
tuohon ruokakuppiin.. :´D
Kolmikon eilinen iltapala - tässä
näkee vähän tuota kokoeroa.. :D

Lisää ja huimasti parempia kuvia tulee varmasti lähiaikoina lisää :) Olen ollut niin flunssassa, etten pystynyt oikein kuvaamaan uutta tulokasta. Lisäksi se kipittää kuulkaa sellaista vauhtia, että hyvä kun ehtii kameran kanssa perässä. Lotta on äärimmäisen taitava ja vikkelä kiipeilijä!

Muutosten voima

Mun pitäis oikeasti lukea tenttiin, eikä istua tässä kirjoittamassa teille/itselleni/en tiedä kenelle. Ei huolta, kyllä mä luen vielä tänään. Mulla on koko ilta aikaa.

Olen istunut tässä hetken tuijottamassa näppäimistöä hämärässä asunnossani, enkä ole ihan varma siitä mitä haluan kirjoittaa. En ole varma siitä kuinka rohkea haluan olla. En pidä tätä blogia päiväkirjanani, enkä siksi kirjoittele kovin yksityiskohtaisesti mun elämäni vuoristorataa - ja ihan hyvä niin. Haluan kuitenkin jakaa tämän näin pintaraapaisuna, koska me ollaan kaikki vain ihmisiä.

Varmasti jokaisella meistä on joskus sellainen synkempi kausi elämässä. Suurin osa meistä on vain siitä hiljaa. Mun koko lokakuu oli sellaista aikaa. En ole kirjoitellut tänne kovinkaan paljoa, en ole jutellut kovinkaan monen ihmisen kanssa, enkä ole oikeastaan edes tehnyt kaikkea mitä olisi pitänyt tehdä. En ollut pitkään aikaan rehellinen edes itselleni.

"Jokaisella meistä on oma risti kannettavana." Näin sanoi eräs rakas ystäväni minulle pari kolme viikkoa takaperin. Ehkä yks parhaimpia asioita mitä mulle on ikinä sanottu. Mun oma risti ja mun omat demonit tulivat yli kuukausi sitten takaisin sellaisella vauhdilla, että vain ummistin silmäni. Kolme viikkoa makasin kotona tekemättä mitään järkevää ja ajatellen, että tämä on ihan normaalia ja näin passiivisia kaikki muutkin ovat. Nukahtelin aamuyöstä ja heräilin päivisin. Töissä ja kaupungilla nukuin silmät auki. Kaikki oli sellaista sumua ja haaleaa. Piristyksiä olivat avomieheni käynnit kotona joinakin viikonloppuina, sekä pari päivää ystäväni kanssa meillä.

Olen aikaisemminkin puhunut täällä liikunnasta ja syömisestä. Viimeisen kuukauden aikana en syönyt kunnolla, koska en tykkää kokkaamisesta ja minulla ei oikeastaan ollut nälkä (sitä se kotona passiivisesti istuminen teettää). Einekset tuli liian tutuiksi ja koitin aloittaa lenkkeilyn. Niille, jotka eivät ennestään tienneet: vihaan lenkkeilyä. Eli eipä siitäkään tullut mitään, kun polvi pettää alta ja liikunta tuntuu pakkopullalta. En ole liikkunut yli kahteen kuukauteen rahapulan vuoksi. Olen kyllä ajatellut sitä usein ja kaivannut sitä hyvää oloa, jonka liikuntaa aiheuttaa..

Joskus sitä vain "herää" ja ymmärtää asioita ihan yhtäkkiä. Joskus tulee valaistumisen tunne. Niin kävi mulle yksi yö noin kello 04:00 aamulla. Päätin, että asiat muuttuu nyt. Otin härkää sarvista ja kohtasin demonit. Pohdiskelujen, keskustelujen yms. jälkeen tein muutoksia elämääni. Sain rahat kasaan liikuntaan, kävin ruokakaupassa ja ostin oikeita raaka-aineita, kokkasin. Menin nukkumaan ajoissa ja heräsin aikaisin aamulla siirtäen rytmini normaaliksi. Tein kaikki rästissä olevat kotityöt (lukuunottamatta imurointia, joka odottaa mua huomenna tai lauantaina) ja keräsin kaiken positiivisuuteni kasaan. Ja vaikka olen vielä flunssassa, enkä pääse jumppaamaan niin en ole masistellut kotona.

Halusin kirjoittaa tämän sen takia, että jokaisella on joskus heikkoja hetkiä elämässään. Kukaan ei ole 100% onnellinen kaiken aikaa syntymästä kuolemaan asti. Minä olen taas onnellinen ja iloinen. Olen saanut itseni takaisin, vaikka makaan vielä kipeänä kotona. Kohta pääsen liikkumaan ja olen jo alkanut syömään oikein. Kohta on pimeä marraskuu ohi ja saan taas nähdä rakkaani, joka on armeijassa kolme viikkoa kiinni. Joulunodotuskin on käynnistynyt mun pienessä päässä ja olen sytytellyt kynttilöitä pitkin asuntoa sekä laittanut jouluvalot ikkunalaudalle.

Pahoittelen synkähköä postausta, mutta toivon, että jos joku elämänsä synkkyyden kanssa kamppaileva lukee tämän, hän saisi voimaa yrittää ja jatkaa eteenpäin. On täysin normaalia, ettei aina jaksa. On täysin normaalia, että joskus asiat tuntuu raskailta. Mutta mikään synkkä kausi ei ole pysyvää. Ja joskus täytyy vain potkia itseään eteenpäin tai pyytää apua.

Minä päätin, että asiat muuttuvat nyt. Sain apua ja tukea, mutta muutos lähti minusta. Minä olen onnellinen ja palaan elämäntapamuutokseeni suurella motivaatiolla ja innolla. Ja näihin iloisiin sanoihin lopetan tämän postauksen ja toivotan teille värikästä ja valoisaa marraskuun jatkoa!

perjantai 7. marraskuuta 2014

SCANDAL - a modern drug

Saanen esitellä uuden huumeeni: Scandal.

Olin tällä viikolla aika pahassa flunssassa (joka on oikeastaan edelleen vähän päällä :/ ) ja käytin aikaani maaten, kun en voinut muutakaan. Päätin kokeilla tv-sarjaa, jota mm. Ellen DeGeneres on hehkuttanut (ja jossa hänen vaimonsakin näyttelee): SCANDAL.

Voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, että tässä maailmassa on ehkä vain pari tv-sarjaa, johon olen ollut yhtä koukussa kuin tähän (kuten Band of Brothers ja .. hmm.. tehis?). Kolmessa päivässä pääsin täysin kiinni tähän sarjaan ja olen nyt ajan tasalla eli tuotantokaudessa numero neljä. Tänään katsoin juuri viimeisimmän jakson ja en malta odottaaaaaa ensi viikkoa... ääää.

JOKAINEN jakso päättyy jännään kohtaan. Jokaisen jakson loppu on kuin tuotantokauden viimeisestä jaksosta.... Tää on ihan käsittämätöntä. Jokainen teistä voi googletella mitä sarja pitää tarkemmin sisällään. Perusjuoni on se, että Olivia Pope on tälläinen kriisihallintahenkilö, jolla on suhde Yhdysvaltain presidenttiin. Hänellä on myös oma firma, joka hallitsee näitä erilaisia kriisejä ja jokaisella firman jäsenellä on oma menneisyytensä. Juoni on todella, todella loistava. Sarjan on kehittänyt Shonda Rhimes, jonka aluetta on siis myös esimeriksi Grey's Anatomy ja How To Get Away With Murder. Ehdottomasti hänen paras sarjansa ikinä.

Suosittelen tätä jokaiselle, joka ei järkyty herkästi, sillä tää on trilleridraama genreltään. Mielestään ei kuitenkaan mitenkään peloittava tai järkyttävä. Minä en ole ainakaan väkivallasta järkyttynyt, mitä siinä välillä esiintyy. Oon nähnyt paljon pahempaa. Ei ole siis ollenkaan ahdistava ;) Ei ole ollenkaan sellainen sarja, joka mun mielestä pyörisi väkivallan tai veren ympärillä. Enemmänkin tässä kuvaillaan paljon ihmisten omia demoneja ja keskinäisiä suhteita.

Näihin tunnelmiin lopetan tämän hehkutuksen ja valmistaudun bussiin, sillä menen tänään eläväksi malliksi rakkaalle äidilleni.

Ihanaa marraskuun alkua ja jatkoa teille kaikille! Ihanan kylmä ollut ulkona, tosin ehkä vähän liian märkää.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Päivän biisi: Burning Up

Uusi tuttavuus, jota oon popittanut tänään. Oikein sellainen hyvänmielen kappale, jota kuunnellessa voi tanssia pitkin kämppää, kun kukaan ei nää ;)


tiistai 28. lokakuuta 2014

Hyvä olla

Ihanaa syksyistä viikon alkua kaikille! Mikä ihana pimeys ulkona onkaan!

Viikkoni alkoi hyvin erikoisella tavalla. Rakas ystäväni, joka asustaa nykyään Eestissä tuli minua tapaamaan ja jäi meille yöksi. Käytiin yhdessä IKEAssa, jossa hän sai ostella keittiökamaa ja minä löysin teesihdin sekä uuden kasvin (yllätys.. tapoin edellisen). Juttelun ja muun hömpötyksen lisäksi tehtiin kotitekoista pizzaa ja hän sai kauhukseen nähdä kuinka huono olenkaan keittiössä. Opinpas kuorimaan taas sipulin (osaankohan enää viikon päästä) ja poltin vahingossa jauhelihat pohjaan, koska en osannut tehdä kahta asiaa yhtä aikaa :D Täystuhosta huolimatta pizzasta tuli hyvää ja vietettiin mukava ilta lakkailen kynsiä.


Tällä viikolla tapahtuu muutakin ihanaa eli kulta tuleekin jo torstai-iltana kotiin! Pitkä viikonloppu yhdessä siis tiedossa, vaikka olenkin torstain ja perjantain illat töissä.

Kouluahan minulla ei enää varsinaisesti ole eli en käy luennoilla. Tentti on kuitenkin edessä, joten siihen aion lukea tälläkin viikolla. Ensimmäinen kirja on siis menossa ja se on onneksi aika helppo ja hyvin kirjoitettu. Suosittelen lämpimästi kaikille nykyisille ja tuleville opettajille sekä opettamisesta kiinnostuneille! Kirja on nimeltään Ilo opettaa ja sen on kirjoittanut Lassi Pruuki.
Seuraavaa tenttikirjaa metsästän edelleen.. pitää toivoa parasta.

Tässä vielä viime sunnuntain Positiivisuushaaste 5/5:

1. Kävin töissä eli moneymoney!
2. Heräsin kullan kainalosta <3
3. Näen ystäväni huomenna piiiitkästä aikaa!
4. Olen kohta töistä kotona.
5. Keltaiset kumisaappaat <3

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!
Minä menen tästä neulomaan ja juomaan teetä kynttilöiden valossa :)

<– Ostinpas todella kalliin Marimekko-vihkon hääsuunnittelua varten! Ollaan muuten edistytty jo aika paljon :)

lauantai 25. lokakuuta 2014

Positiivisuushaaste 4/5

Heippa!
Tässä tämän päivän positiiviset asiat ;)

1. Tortillat!
2. Rottien häkki on putipuhdas
3. Kulta on kotona <3
4. Kynsinauhaöljy, joka on jo auttanut haavoihin.
5. Päästiin hääsuunnitelmissa eteenpäin!

Huomenna sitten viimeiset positiiviset ajatukset (no ei suinkaan)! ;)

perjantai 24. lokakuuta 2014

Ihanaa!

Kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat syksyä. Musta on ihanaa, että ulkona on tänään satanut lunta ja posket on punaiset ulkoilun jälkeen. Toki kuulun myös vilukissojen kastiin, jolloin kylmyys ei aina ole pelkkää ihanuutta.

Tässä ihanimmat asiat syksyssä:

  • Kuuma tee
  • RUSKA!
  • Pirtsakka ja.. "hapekas" ulkoilma
  • Ihanat neuleet
  • Pimeys ja iltalenkit
  • Kynttilät
  • Neulomisen huuma
Olen myös osallistunut facebookissa pidettävään positiivisuushaasteeseen ja aion laittaa vastaukseni myös blogin puolelle :)

Positiivisuushaaste 1/5 (eilen/toissapäivänä, koska kellonaika)


1) Kävin lenkillä
2) Sain luettua tenttiin
3) Aurinko
4) Syksy
5) Puhelu rakkaalta <3

Positiivisuushaaste 2/5 (tänään/eilen)

1) Mulla alkoi viikonloppu!
2) Näen kultani huomenna
3) Lihakset jumissa lenkistä
4) Rotta istui pitkään olkapäällä
5) Juttelin äidin kanssa puhelimessa

Huomenna/tänään lisää positiivisia ajatuksia! Tykkään aina osallistua tälläisiin kiertäviin tempauksiin, koska on tutkimuksissakin todettu, että positiivisilla ajatuksilla on hirveä voima. Jos ns. huononakin päivänä on kykyä löytää hyviä asioita ja positiivisia fiiliksiä niin oma fiilis on edes hieman parempi :)

Ja päivää piristämään samalla pari rottakuvaa ;)

Minni
Meidän tytöt <3
Siiri

torstai 16. lokakuuta 2014

Fiancée

No niin!
Luvattua arkipäivitystä vähän myöhässä tietenkin, koska sehän kuuluu asiaan. Ja sekin kuuluu täysin asiaan, että kirjoitan tätä keskellä yötä.

Viime aikoina on tapahtunut aivan hirveästi asioita hyvinkin lyhyessä ajassa..

Aloitin IKEAssa viime viikon tiistaina perehdytyksellä ja tilojen läpikäymisellä. Sain myös osallistua heti palaveriin ja nähdä tulevia työtovereitani. Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina mua koulutettiin ja olin kolmessa vuorossa putkeen. Ei varmaan tarvitse mainita siitä kuinka uupunut ja fyysisesti rikki olin perjantain vuoron jälkeen. IKEAssahan seisotaan kassoilla (tosin minulla ja eräällä toisella on käytössä halutessa hyvin epäergonominen puujakkarapenkki), joka on terveellekin ihmiselle totuttelemisen arvoinen juttu - saatika sitten tämmöiselle selkävammaiselle. Onneksi olen kuitenkin sitkeä likka ja tottunut selkäkipuiluun. Jalathan myös on olleet kovilla, kun en ole tottunut seisomaan 5 tuntia putkeen. Kaikkeen tottuu, vai mitä?

Oon rakastanut IKEAssa työskentelyä! Ihmiset on sairaan mukavia, mulla on omat koodit ja laatikot ja vaatteet yms. sekä oikeasti varsinaisia työkavereita. Kaiken lisäksi näin "entisenä" vuokratyöläisenä voin sanoa, että on mielettömän ihana tunne, kun sua kutsutaan töissä etunimellä. Et olekaan enää "ööm" tai "hei sinä" tai "exra", vaan ihminen, jolla on nimi. Ehkä "pieni" asia, mutta hyvin tärkeä.

Työsuhde-etuudetkin on todella hyviä ja siellä ollaan oikeastaan aika joustavia. Tällä hetkellä koitan vaihtaa yhtä vuoroa. Saa nähdä onnistuuko..


Viikonloppuna sain rakkaan avomieheni kotiin rankan viikon jälkeen (minulla töitä, hänellä metsäleiri) ja hän yllätti minut täysin.. kosimalla! Olen siis onnellisesti kihloissa. Kosinnasta ei sen enempää kuin että se oli täysin odottamatonta ja hyvin romanttista. Häiden päivämääräkin on vielä auki eli yhdessä vielä mietitään asioita ja suunnitelmia läpi. Voi tätä onnea ja rakkautta! Täytyy kyllä todeta "ääneen", että rakastan mun sormustakin niin paljon.. Miten se mies osasikaan valita niin mun näköisen ja oloisen sormuksen.. <3 On se kyllä aina omanut hyvän maun korujen suhteen. Sormus on koon tai puoli liian pieni eli pitää jossain vaiheessa käydä sitä suurentaa. Kyllä mä sitä pystyn hyvin käyttämään, mutta puristaa hieman jos oon vähänkin turvoksissa, heh.. Kuvastakin sen vähän huomaa.

Viikonlopun aikana ehdittiin myös käydä IKEAssa (kyllä, menin sinne takaisin neljän työpäivän jälkeen) ostamassa ison läjän joulukoristeita ja hyötymässä henkilökunta-alennuksesta <3 Muutenkin shoppailtiin ja käytiin ruokakaupoilla ja kahvilassa juomassa biohiilihappomehut (kuulostaa oudolta, mutta tosi hyvää). Sunnuntaina sitten juhlittiin kullan syntymäpäivää hänen sukunsa kanssa.

Tällä viikolla olen saanut yhden työvuoron hoidettua, ryhmätyötunnit käytyä ja verokortin hankittua. Tässä jo sinänsä on ollut paljon tehtävää kolmelle päivälle, mutta lisäksi oon tehnyt viikkosiivouksen (tai enempi jo kuukaussiivous krhm) ja vastaanottanut isäni Ranskasta asti tänne. Hän viipyy sunnuntaihin asti ja veljeni saapuu seuraamme huomenna. Erilainen viikko siis tulossa. En ole vielä ihan perillä siitä mitä me tehdään, mutta voisinpas koittaa kuvata meidän seikkailuja. Helsinkihän on isälleni aika tuttu paikka.

Tämmöistä kuuluu meikäläisen arkeen. Ensi viikolla luvassa töitä ja tenttikirjan aloittamista. En aio osallistua ekaan tenttikertaan, koska saan kirjat niin myöhään käsiini. Seuraava tentti on sitten marraskuun loppupuolella.

Kaiken kaikkiaan olen mielettömän tyytyväinen elämääni siitä huolimatta, että kultani lähtee perjantaina RUKiin eikä ole ihan varma miten me seuraavien kolmen kuukauden aikana nähdään. Toivon kuitenkin parasta ja iloitsen täysillä siitä mitä minulla nyt on.

Ihanaa ja pirtsakkaa syksyä teille <3 Minä ainakin rakastan ulkona olevaa syysilmaa ja ruskaa.. Joka vuosi se on yhtä ihanaa..


ps. Ehkä turha tän postauksen jälkeen edes erikseen mainita, mutta.. tulisipa jo joulu! Terveisin "pienoinen" jouluihminen ;)

perjantai 10. lokakuuta 2014

Alive

Pieni päivitys siitä, että täällä olen vielä, enkä ole suinkaan unohtanut blogiani.

Oikeastaan on tehnyt mieli kirjoitella vaikka mistä, mutta IKEA-duuni alkoi tiistaina ja maanantaina oli alustus, joten joka päivä olen ollut töissä ja on ollut kiireellisempää tehtävää joka ikinen päivä töiden jälkeen. Lienee sanomattakin selvää, että olen hyvin uupunut. Lisäksi on mennyt totutella 5 tunnin seisomiseen, sillä IKEAssahan ei kassoilla ole penkkejä. Jalat ja selkä siis hellänä.

Lisää duunista ja arjesta päivittelen myöhemmin ja siis viimeistään ensi maanantaina.

Kuulemiin!

ps. Kuvassa väsynyt ja .. vääristynyt minä :D

maanantai 29. syyskuuta 2014

Palmikkounelma

Hei!
Iloisia uutisia!

Pitkään taas väkersin lapasten kimpussa, sillä nämä olivat elämäni toiset sellaiset ja jotenkin peukalon saaminen oikeaseen paikkaan on mulle hemmetin vaikeaa :D Vaikeuksien ja järkyttävien langanvaihtojen kautta kuitenkin voittoon!

Lapaset sopivat käteen kuin unelma ja ovat ihan minun näköiset! Palmikkoa oli todella kiva ja helppo neuloa eli suosittelen kaikille! Kun saa ajatuksesta kiinni niin aloittelijakin onnistuu! Kavennukset jostain syystä menivät vähän vinoon, mutta suoristuvat tässä käytössä aika hyvin. Nämä toimittavat nyt siis syys-/kevätlapasten virkaa ja suunnitteilla on samasta väristä ja langasta tehty tuubihuivi. En tosin tiedä milloin tuo projekti toteutuu, kun rahaa ei tällä hetkellä lankoihin ole :)

Ohje: Ann-Mari Nilssonin Neulo pipot, käsineet, sukat! -kirjasta
Puikot: 3,5mm
Lanka: Novitan Isoveli (väri muistaakseni 759 punaluumu)
Vaikeusaste: helpohko

Seuraavana projektina on villasukat syntymäpäivälahjaksi kullaleni! En yhtään vielä tiedä millaiset tulee.. Tällä hetkellä menossa inspiraatio-/suunnitteluvaihe ;)

Ihanan syksyistä viikon alkua teille kaikille!

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Päivän biisi: I love it when you...

Uusi tuttavuus kiitos Ellen Show'n.



Viikonloppu meni mukavasti ulkona syödessä, ruokakaupassa käydessä ja leipoessa kullan synttäreiden vuoksi (ovat tiistaina, mutta raukka on silloin metsässä leirillä, joten sai muffinsseja mukaan). Pikkuiset on myös viety eläinlääkäriin, mutta siitä lisää parin päivän sisällä.

Lähden tästä lukemaan kasvatustieteitä, jotka suoraan sanottuna juuri nyt, tänä iltana, eivät kiinnosta minua pätkän vertaa.
Tentti on huomenna, pitäkää peukkuja!

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

VICTORY

JES!
Uskokaa tai älkää, mutta minä sain viiiiimein töitä. Viimein on vakkarityöpaikka, jonne mennä joka viikko. Viimein saan tietyn verran kuukaudessa. Viimein saan aina maksettua vuokran ilman itkua, ahdistusta tai paniikkikohtauksia.

Musta tulee IKEA Espoon uusi kassahenkilö!
Haastattelu kesti viime perjantaina melkein tunnin eli ovat aika tarkkoja työntekijöistään. Soittivat tänään sopiakseen aloituspäivän lokakuun alulle ja muutamia työvuoroja. Lisää työvuoroja saan tietooni viikonloppuna.

Työ tulee eroamaan aika paljonkin ruokakaupassa olemisesta, mutta olen varma, että opin nopeasti. Lisäksi IKEAlla on kummisysteemi, jonka avulla saan opastusta ensimmäisellä kolmella vuorolla aina kun tarvitsen. Jännittää aivan pirusti, mutta samalla olen vain todella, todella tyytyväinen ja innoissani! Ja kaiken lisäksi olen aina rakastanut IKEAa. Ihan oikeasti. Se on kuin iso ihana Muumimaailma.

Tähän päivään mahtui siis suurta helpotusta ja iloa pakkomielteisen tenttilukemisen lisäksi.
Nyt väsyttää ja taidan juhlia tätä saavutustani neulomalla lapaseni loppuun ja katsomalla NCIS:iä.

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Päivän biisi: Would you stay with me?


Tämähän soi melkein joka radiokanavalla. Kuuntelen tässä GrooveFm-kanavaa ja täytyy sanoa, että sopii jotenkin tähän päivään.
Inttileski jäi taas yksin ja ensi viikolla odottaa monenmoiset haasteet! Ja niistä selvitään ;)

Keeping busy

Kun mä aloitin avoimen yliopiston niin mä en ihan sisäistänyt mitä tarkoittaa 25 opintopistettä. Tiesin toki, että pitää tehdä töitä. Ja tiesin, että tämä vaatii perslihaksia (jotka omaan kyllä tiettyyn pisteeseen asti). Minut on kuitenkin yllättänyt tämä työnmäärä ja ennen kaikkea aikataulu.

Olen juuri käynyt lukion eli opiskelu ja tiukka opiskelutahti on minulla hyvin tuoreessa muistissa. Ylppäreistä selvittiin ja koeviikot handlattiin. Tästä huolimatta tuntuu siltä, että avoin yliopisto vetää kiireen vielä pidemmälle..

Saimme eilen tietää, että 1.10 mennessä meidän kaikkien on pitänyt ottaa yhteyttä johonkin kouluun ja käytävä siellä havainnoimassa kolme oppituntia. Eihän tässä olisi sinänsä muuten mitään, mutta käytännössä on siis mentävä kouluun ensi viikon aikana ja sen lisäksi meillä on yksi ryhmätyötunti maanantaina ja kaksi luentoa tiistaina ja torstaina. Ja tentti on 29. päivä, joten lukutahti sen kun kiristyy.

Tällä hetkellä olen vielä nolosti ensimmäisessä tenttikirjassani, jonka ajattelin lukea loppuun viiiiiiimeistään maanantaina. Ei ole onneksi paljoa jäljellä. Seuraavasta tenttikirjasta tuli muistiinpanoja jo luennolla eli osaan rungon jo tavallaan etukäteen. Pitää kuitenkin panostaa siihen, koska on kuulemma se hankalempi kirja näistä kahdesta.

Seuraavan jakson (eli se, mikä mulla on tällä hetkellä menossa) kirjat on mulla varattuna
kotipaikkakunnan kirjastosta, mutta jonossa on 3-4 ihmistä.. Toivon kuitenkin saavani ne ensi kuun aikana, jotta ehdin lukea ne läpikotaisin molemmat. Kirjojen hankinta on oikeastaan yksi stressaavimmista asioista. Sitä ei sentään lukioaikana tarvinnut murehtia. En kuitenkaan aio ostella itselleni näitä kirjoja, sillä sen verran kalliita ovat, enkä todennäköisesti lue niitä enää ikinä ensimmäisen lukukerran jälkeen.

Monta rautaa on siis tulessa. Varsinkin, kun työtulevaisuus on vielä kovinkin epäselvä. Eiköhän ensi viikon aikana järjesty aika monta asiaa tavalla tai toisella.

Tämmöinen pieni avaus avoimen yliopiston maailmasta. Tällä hetkellä menossa jakso nimeltään Didaktiikka, joka on 7 opintopisteen arvoinen. Kaiken tuon edellä mainitun lisäksi meidän täytyy vielä pitää ryhmätyötunneilla alustukset jostain aiheesta koko muulle ryhmälle ja raportoida meidän koulumaailman havainnot. Pitää siis ennen 1.10 myös kirjoittaa havaintoraportti.

Paljon tsemppiä teille muille kanssastressailijoille! Tämä syksy voitetaan.
Kuulemiin! ;)

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Pätkätyöläinen

Mun elämä on tällä hetkellä suoraan sanottuna aika hektistä.
Olen etsinyt töitä jo pidemmän aikaa ja tänään sain viimein pyynnön työhaastatteluun (mistä olen järjettömän iloinen). Haastattelu on perjantaina eli näemme sitten miten se menee.. Jos tämän työn saan niin aion pitää vuokratyöni ja käydä siellä, kun kivoja vuoroja ilmaantuu. Lisätienesti on aina hyvä asia.

Koska olen järjettömän työkaipuinen niin olen lupautunut auttamaan avomiehen äitiä näyttelynsä pitämisessä. Tänään käänsin hänelle hankalahkon tekstinpätkän suomesta englanniksi ja olen myös luvannut mennä valvomaan näyttelyä kuutisen kertaa. Mukavaa hommaa ja rahaa taskuun ;) Äidilleni olen myös lupautunut eläväksi malliksi parina iltana.

Lisäksi olen kohta 20-vuotias ja koiranulkoiluttaja. Ei tässä mitään.. Päätin, että kaikki raha on tervetullutta, joten vastasin koiranulkoiluttajailmoitukseen. Jaan pestin kahden muun ihmisen kanssa, joten pääsen aina välillä kohottamaan kuntoa ja tienaamaan rahaa! Koira on nimeltään Sylvi ja rodultaan leonberginkoira, joten kokoa riittää.. Ihana nalle yllettää mua lähestulkoon lantiolle saakka :D Odotan innolla tätä mun uutta lenkkikaveria. Eläinrakas ja liikunnankaipuinen kun olen niin tämä duuni oikeastaan tuli elämääni juuri sopivasti.

Koska lisäksi opiskelen avoimessa niin kalenterini muodostuu pienistä erivärisistä paloista, jotka summittelen parhaani mukaan. Olen luonteeltani ihminen, joka tarvitsee säännöllisyyttä ja rutiinia elämäänsä, joten tämä ei aina ole sitä helpointa elämää mulle, mutta olen sopeutunut :) Iloinen olen jokatapauksessa siitä, että niin moni ihminen tarjoaa mulle pätkätöitä ja tukea. Lisäksi olen oikeasti oppinut huimasti ajankäytöntaitoja.

Tenttiin lukua!
Haluaisin myös jakaa uskomattoman asian, mitä minulle on tapahtunut tällä viikolla.
Olin harmissani laittanut yhteen facebooksukkaryhmään, ettei mulla ole varaa lankoihin opiskelijabudjetillani, vaikka hirveä sukkakuume vaivaa. Kolme ihanaa ihmistä tarjoutui lähettämään mulle heidän ylijäämälankojaan postitse. Yksi heistä on käsityöopettaja ja sanoi, että haluaa tukea nuorten käsityöintoa. Voitteko uskoa tätä?
Odotan lankoja innolla kotiin ja pääsen piakkoin sitten aloittamaan uutta sukkaparia. On niin monta mallia, mitä haluaisin tehdä! Tällä hetkellä mulla on vuosi sitten ostamista langoista tulossa ne palmikkolapaset, jotka saan varmaankin parin päivän sisällä valmiiksi syksykelejä odottamaan.

Kaikenkaikkiaan hyvin menee ja iloinen olen, vaikka täytyy sanoa, että rahatilanne ahdistaa lähes joka päivä. Ehkä siihen on lähiaikoina tulossa odotettu helpotus.

Ihanaa viikon jatkoa teille kaikille!

maanantai 8. syyskuuta 2014

3 mois

Meidän likat täytti viime viikon torstaina kolme kuukautta! En voi uskoa, että aika mennyt jo näin nopeasti. Ovat olleet meillä jo yli kuusi viikkoa <3

Molemmat on kasvaneet ihan hirveästi. Ovat isompia ja paljon itsevarmempia otteissaan ja liikkumisessaan. Meillä on täällä kaksi sirkustaiteilijaa, jotka kiipeilee niin taidokkaasti, että välillä sitä vain jää tuijottamaan ihmeissään kuinka taitavia ovatkaan.
Rotta on täysikasvuinen noin puoli vuotiaana eli kasvumatkaa on vielä puolet jäljellä! En malta odottaa, että näen lisää kehittymistä.

Ovat muutenkin kiintyneet muhun enemmän ja enemmän joka päivä. Me luotetaan toisiimme täysillä. Uskokaa tai älkää, rotat on älysosiaalisia ja ihania lemmikkejä. En luopuis näistä typyköistä mistään hinnasta!

Onnea vaaveille!


Septembre

Suom. "Syyskuu"


Tuubihuivi on näemmä ihana juttu :D
 Hei! Miten teillä on syyskuu lähtenyt käyntiin?

Minä en ole hirveästi kirjoitellut sillä jonkinmoista kiirettä on pitänyt. Ensinäkin lopetin elokuuni kahteen työvuoroon ja aloitin syyskuuni kolmella sellaisella. Rahaa tulee, mikä on ihana asia, mutta jaksaminen ollut kortilla, kun pitäisi vielä tenttiin jaksaa lukea ja jostain syystä oon ollut koko ajan hirveän väsynyt. Töissä on kuitenkin ollut aika kivaa ja oon nauttinut suuresti siitä, että oon saanut useasti olla ihmisten keskuudessa, enkä yksin omassa pienessä kolossani kahden rotan kanssa (jotka on kyllä ihania, mutta eivät juttele takaisin :D).

Viime viikko meni jonkinmoisessa sumussa, joten tällä viikolla olen päättänyt ryhdistäytyä. Kello on nyt kaksitoista ja olen tähän mennessä maksanut laskut ja hoitanut rottien häkin kuntoon. Jääkaappi ammottaa tyhjyyttään eli ruokakauppakeikkaa pukkaa sekä ajattelin mennä tänään kävelylle, koska siellä on ihana sää! Pyykätäkin pitäisi.

Tenttiin lukeminen on tökkinyt. Turha sitä on kaunistella. Olen ollut laiska ja musta tuntuu, etten
uskalla aloittaa, koska pelottaa, että epäonnistun. Tätä menoa ainakin epäonnistun.. Kävin kotipaikkakunnalta lainaamaassa toisen tenttikirjani, sillä pääkaupunkiseudulla ne on kaikki jo menneet. Nyt siis kolme ja puolisen viikkoa aikaa lukea kaksi kirjaa. Minä yritän - kovasti. Luojalle kiitos siitä, että lukutahtini on nopea ja asiat jää yleensä mulla ihan hyvin päähän.

Tämä viikko on muutenkin nyt vähän erilainen, sillä huomenna mulla on orientaatioluento ja torstaina ensimmäinen varsinainen luento! Pitäisi siis oikeasti tulla nyt sellainen fiilis, että opiskelen, koska musta tuntuu, etten ole sitä ihan tajunnut vielä.. :) Kalenteri on täynnä koulumerkintöjä, luentoja ja ryhmätyötunteja. Tästä vuodesta ei tulekaan niin lepsu kuin luulin! :D Kyllä se avoimessa opiskelu on työlästä - varsinkin, jos sen ottaa tosissaan.

Tämä viikko on muutenkin mukava, sillä olen juuri viettänyt viikonlopun porukoillani vahtimassa pikkusisaruksia rakkaani kanssa, jota en ollut nähnyt kahteen viikkoon. Eilen sanottiin taas heihei, mutta hän pääseekin jo torstaina takaisin kotiin! Ensi viikonloppu on siis huimasti pidempi meillä kuin yleensä. Hyvä, hyvä.

Täytyy kirjoittaa tännekin, että rahatilanteeni suoraan sanottuna kusee ja pahasti. Olen nyt aktiivisesti etsinyt töitä heinäkuun lopusta/elokuun alusta ja mitään en ole saanut. Edes haastatteluun ei olla kutsuttu, vaikka olen hakenut esimerkiksi paikkoihin, joissa olen ollut monta vuokratyöläiskeikkaa ja osaan hommani! Yritän olla lannistumatta ja toivoa vain parasta.
Tilanne nyt kuitenkin se, että tänään soita työkkäriin, sillä en enää pärjää ilman työttömyystukia. Laskut saan juuri ja juuri maksettua ja velkaa vain kasaantuu.. Aion siis hakea työttömyyskorvauksia ja samalla etsiä yhtä aktiivisesti töitä kuin ennenkin. En aio yhteiskuntalusmuksi! Toivon vain, ettei mua pakoteta töihin minnekään toiselle puolelle Vantaata, koska se ois mulle opiskelun ohella liian rankka juttu...

Näihin tunnelmiin lopetan tämän ja toivotan teille ihanaa viikkoa!
Jotenkin tänään tuntuu tämä arki rahahuolista ja väsymyksestä huolimatta yksinkertaisen ihanalta.

Siiri vetelee sikeitä sohvalla