Fiancée

No niin!
Luvattua arkipäivitystä vähän myöhässä tietenkin, koska sehän kuuluu asiaan. Ja sekin kuuluu täysin asiaan, että kirjoitan tätä keskellä yötä.

Viime aikoina on tapahtunut aivan hirveästi asioita hyvinkin lyhyessä ajassa..

Aloitin IKEAssa viime viikon tiistaina perehdytyksellä ja tilojen läpikäymisellä. Sain myös osallistua heti palaveriin ja nähdä tulevia työtovereitani. Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina mua koulutettiin ja olin kolmessa vuorossa putkeen. Ei varmaan tarvitse mainita siitä kuinka uupunut ja fyysisesti rikki olin perjantain vuoron jälkeen. IKEAssahan seisotaan kassoilla (tosin minulla ja eräällä toisella on käytössä halutessa hyvin epäergonominen puujakkarapenkki), joka on terveellekin ihmiselle totuttelemisen arvoinen juttu - saatika sitten tämmöiselle selkävammaiselle. Onneksi olen kuitenkin sitkeä likka ja tottunut selkäkipuiluun. Jalathan myös on olleet kovilla, kun en ole tottunut seisomaan 5 tuntia putkeen. Kaikkeen tottuu, vai mitä?

Oon rakastanut IKEAssa työskentelyä! Ihmiset on sairaan mukavia, mulla on omat koodit ja laatikot ja vaatteet yms. sekä oikeasti varsinaisia työkavereita. Kaiken lisäksi näin "entisenä" vuokratyöläisenä voin sanoa, että on mielettömän ihana tunne, kun sua kutsutaan töissä etunimellä. Et olekaan enää "ööm" tai "hei sinä" tai "exra", vaan ihminen, jolla on nimi. Ehkä "pieni" asia, mutta hyvin tärkeä.

Työsuhde-etuudetkin on todella hyviä ja siellä ollaan oikeastaan aika joustavia. Tällä hetkellä koitan vaihtaa yhtä vuoroa. Saa nähdä onnistuuko..


Viikonloppuna sain rakkaan avomieheni kotiin rankan viikon jälkeen (minulla töitä, hänellä metsäleiri) ja hän yllätti minut täysin.. kosimalla! Olen siis onnellisesti kihloissa. Kosinnasta ei sen enempää kuin että se oli täysin odottamatonta ja hyvin romanttista. Häiden päivämääräkin on vielä auki eli yhdessä vielä mietitään asioita ja suunnitelmia läpi. Voi tätä onnea ja rakkautta! Täytyy kyllä todeta "ääneen", että rakastan mun sormustakin niin paljon.. Miten se mies osasikaan valita niin mun näköisen ja oloisen sormuksen.. <3 On se kyllä aina omanut hyvän maun korujen suhteen. Sormus on koon tai puoli liian pieni eli pitää jossain vaiheessa käydä sitä suurentaa. Kyllä mä sitä pystyn hyvin käyttämään, mutta puristaa hieman jos oon vähänkin turvoksissa, heh.. Kuvastakin sen vähän huomaa.

Viikonlopun aikana ehdittiin myös käydä IKEAssa (kyllä, menin sinne takaisin neljän työpäivän jälkeen) ostamassa ison läjän joulukoristeita ja hyötymässä henkilökunta-alennuksesta <3 Muutenkin shoppailtiin ja käytiin ruokakaupoilla ja kahvilassa juomassa biohiilihappomehut (kuulostaa oudolta, mutta tosi hyvää). Sunnuntaina sitten juhlittiin kullan syntymäpäivää hänen sukunsa kanssa.

Tällä viikolla olen saanut yhden työvuoron hoidettua, ryhmätyötunnit käytyä ja verokortin hankittua. Tässä jo sinänsä on ollut paljon tehtävää kolmelle päivälle, mutta lisäksi oon tehnyt viikkosiivouksen (tai enempi jo kuukaussiivous krhm) ja vastaanottanut isäni Ranskasta asti tänne. Hän viipyy sunnuntaihin asti ja veljeni saapuu seuraamme huomenna. Erilainen viikko siis tulossa. En ole vielä ihan perillä siitä mitä me tehdään, mutta voisinpas koittaa kuvata meidän seikkailuja. Helsinkihän on isälleni aika tuttu paikka.

Tämmöistä kuuluu meikäläisen arkeen. Ensi viikolla luvassa töitä ja tenttikirjan aloittamista. En aio osallistua ekaan tenttikertaan, koska saan kirjat niin myöhään käsiini. Seuraava tentti on sitten marraskuun loppupuolella.

Kaiken kaikkiaan olen mielettömän tyytyväinen elämääni siitä huolimatta, että kultani lähtee perjantaina RUKiin eikä ole ihan varma miten me seuraavien kolmen kuukauden aikana nähdään. Toivon kuitenkin parasta ja iloitsen täysillä siitä mitä minulla nyt on.

Ihanaa ja pirtsakkaa syksyä teille <3 Minä ainakin rakastan ulkona olevaa syysilmaa ja ruskaa.. Joka vuosi se on yhtä ihanaa..


ps. Ehkä turha tän postauksen jälkeen edes erikseen mainita, mutta.. tulisipa jo joulu! Terveisin "pienoinen" jouluihminen ;)