Hyvä, paha äitiys?

Lapsen saatuani olen päässyt uuteen ihmeelliseen maailmaan: äitiyteen. Olen samalla myös osa jotain sellaista isompaa "klubia", johon kaikki äidit kuuluu. Tässä klubissa on välillä aika ilkeät pelisäännöt - varsinkin netissä.

On käsittämätöntä, että äidin pahin vihollinen on toinen äiti. Kukaan ei osaa olla yhtä tuomitseva ja ankara kuin toinen äiti, jolla on omat mielipiteensä. Netissä ilmiön huomaa valitettavan usein. Tuomitseminen alkaa jo synnytyksestä. Haluatko synnyttää kivunlievityksellä vai ilman? Oletko nyt aivan varma, että epiduraalin aiot ottaa?! Sehän voisi tehdä pahaa vauvalle... Kyllä luomuna kannattaa vedellä, eikä nyt ainakaan mitään lääkkeitä käyttää! No, omasta puolestani voin sanoa, että lääkkeet pelastivat oman synnytykseni.

Sitten vauvan synnyttyä huono äiti olet heti, jos et täysimetä vähintään puoli vuotta, et aloita soseita tietyssä iässä, käytät lapsellasi tuttia ja et pese pienen pyllyä joka vaipan vaihdon yhteydessä. Noh, imettää ajattelin puoli vuotta, mutta muuten niin oon varmaan huono äiti tuolla perusteella.
Miksi me olemme toisillemme niin ankaria? Eikö ole itsestäänselvää, että se mikä toimii juuri minulle ja lapselleni ei välttämättä toimi alkuunkaan toiselle perheelle ja heidän pienokaiselleen? Eihän sitä nyt oleteta, että kaikki ihmiset söisivät tai pukeutuisivat samalla tavalla. Miksi äitien ja etenkin pienten vauvojen pitäisi olla samanlaisia?

Nykyään ollaan muutenkin niin helposti tuomitsevia. Asioista tehdään johtopäätöksiä pelkästään
uutisotsikoiden tai toisen ihmisen ulkonäön perusteella. Niin kuin me muka tietäisimme paremmin tai ylipäätänsä mistään mitään oikeasti. Tavallaan on ollut hurjaa astua tähän äitiyden, välillä aika kovaankin, maailmaan. Olen onneksi päättänyt olla välittämättä, sillä tiedän itse parhaiten, mikä meillä toimii. Esimerkiksi vauvani tukehtuu kuumuuteen toppapuvussa ja pipossa. En siis pue häntä niin. Usein kauppaan lähtiessämme hänellä on normivaatteet, makuupussi sekä pipo päässä. Se riittää, kun lasta kannetaan autoon ja sieltä kauppaan, vaikka ulkona olisikin vähän pakkasta. Enempää, jos pukee päälle niin toinen huutaa kuumissaan. Ja vaikka kaupassakin hän on pelkästän normaalisti puettuna niin silti selkä hikoilee. Ei tätä muut tiedä kuin minä ja mieheni, turha siis tuomitakaan.

Mielestäni hyvä äiti on sellainen, joka välittää lapsestaan ja tekee parhaansa tämän hyvinvoinnin eteen. Oli se paras sitten täysimetys kuuden kuukauden ajan tai korvikkeiden käyttö, koska imettäminen sattuu tai on hankalaa. Hyvä äitiys ei ole kiinni kantorepun merkistä tai siitä minkä ikäisenä lapsi nukkuu omassa sängyssään kokonaisia öitä. Hyvä äitiys on rakkautta.

Äidit, olkaamme toisillemme armollisempia, sillä armoa jokainen pienen lapsen äiti tarvitsee -päivittäin.