Jouluja ja muuta!

Hei kaikille ja myöhäiset joulutoivotukset tähän samaan syssyyn <3

Meillä on ollut sillä tavalla touhukas joulu, että kolmen päivän sisällä kuljeskeltiin paljon kyläilemässä. Ihanaa tästä huolimatta oli ja minunkaltaiselleni raskaanaolevalle hormonihiirille oli mahtavaa päästä viettämään joulua myös omien porukoiden kanssa 23. päivä joulukuuta. Lahjoja tuli iso läjä ja niistä parhaimpia olivat varmaankin Olympus Pen E-PL7 -kamera sekä Fjellrävenin Kånken-reppu <3 Kaikkea muutakin aivan ihanaa sain/saatiin, kuten Taika- ja Teema-astioita, lampaantalja, herkkuja, sydämenmuotoinen pata, leffaliput ja niiiiiiin paljon muuta! Sain myös ihanalta veljeltäni tosi söpön ja käytännöllisen minijalusta, joka sopii mun uuteen kameraan, joten saan kuvaamisesta todella kaiken tällä hetkellä irti!

Kaikista parasta on kuitenkin ollut oikeasti yhteinen aika ja rauhoittuminen. Ei tarvinnut jouluna tehdä mitään ylimääräistä, ei pestä pyykkiä, ei järjestellä kamoja. Teki todella hyvää viettää joitakin päiviä täydellisessä laiskuudessa ja pyjamaolotilassa.

Sairaalapakkailua

Joulu on kuitenkin nyt takana ja ollaan kullan kanssa laitettu kotia kuntoon todenteolla. Pyykkiä olen pessyt monta kiloa ja rakas on käsipyykännytkin, kun se on minulle aika vaikeaa. Tänään saatiin pinnasänky ja turvakaukalo kuntoon. Vielä pitäisi muun muassa vaunut laittaa kasaan ja kuosiin, järjestellä vauvan koko vaatekaappi ja pestä sitterin sekä leikkimaton päällisiä, mutta ne ehtii tehdä tässä tällä viikolla. Akuutit hommat on hoidossa. Sain myös viimein aikaiseksi pakata sairaalakassini lähestulkoon valmiiksi, joten stressi senkin suhteen hellitti.

Rv 38

Raskausviikkoja on kasassa nyt 38+1 ja olo on sen mukainen :D Kipuja löytyy, olen hidas ja olo on
hieman tukala, mutta kaiken kestää, kun tietää sen olevan ihan kohta ohi. Minä hetkenä tahansa saatan (aviomiestäni lainaten) "räjähtää", joten on helpottavaa, että asiat alkaa olla valmiina. On se hullua ajatella, että meistä tulee vanhempia ihan piakkoin.. Laskettuun on alle kaksi viikkoa aikaa! Osa musta on kauhusta kankeana ja osa todella innoissaan. Tavallaan en kyllä oikeasti malttaisi odottaa, että saan nähdä meidän pienen ruttunaaman livenä mun edessäni <3 Aika vahva hänestä on muutenkin tullut, joten kylkiluideni kannalta olisi ehkä hyvä, jos hän kohta ulostautuisi :D Kovasti tosin toivon, että odottaisi uuden vuoden yli, koska sitten on varmasti kaikki valmista ja onhan se nyt mukavampi olla alkuvuoden kuin loppuvuoden lapsosia, eikö?

Kaiken kaikkiaan elämä rullaa kovaa vauhtia eteenpäin ja täällä kovasti jännitetään, että milloin alkaa tapahtua. Paljon tekemistä, paljon odottamista, paljon iloa. Uuden vuoden vietämme täällä Etelä-Suomessa osittain mun porukoilla ja osittain keskenämme, joten ihan rauhassa ja omaan tahtiin saa senkin tehdä. Elämä on aika kivaisaa.