Näytetään tekstit, joissa on tunniste unisport. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unisport. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Terve maaliskuu

Punajuuri-Mustaherukka-Smoothie,
suosittelen!
Juuri nyt odotan, että ihana iPhone 5S:ni saa tarpeeksi virtaa imaistua itseensä, jotta voisin lähteä hyvillä mielin salille ja olla varma musiikin saatavuudesta koko treenin ajan.

28 prosenttia
Mä en tiedä mikä siinä on, että kun ei ole käynyt missään jumpassa tai salilla yli kuukauteen niin sinne meneminen jännittää. Isoksi osaksi se on kai sitä, että toivon sen menevän todella hyvin, enkä halua joutua kohtaamaan heikkoutta lihaksissani tai muuten vain huonoa treenipäivää. Sitä tavallaan tarvii sen itsetunnonkohotuksen siihen alkuun, joka puskee eteenpäin sitten loppuviikon treenien ajan.

Kun ihminen todella haluaa jotakin niin se pelottaa.
Mä todella haluan yliopistoon. Mua pelottaa. Pelottaa lukea ja tehdä parhaansa ja antaa kaikkensa. Koska mitä jos mä teen sen kaiken ns. oikein ja en pääse siltikään? Kuinka paska mä olenkaan sen jälkeen? Kuinka vihainen ja pettynyt? Kehtaanko edes hakea sen jälkeen kolmatta kertaa?

Tässä ei ole mitään järkeä. Siitä huolimatta mua pelottaa nytkin mennä salille, koska mä todella haluan hyvän treenikokemuksen. Mä tarviin sen rushin, kun adrenaliini lähtee liikkeelle ja sen eufoorisen olon sen jälkeen. Mä tarviin iloa ja mä tarviin energiaa. Mä tarviin urheilua elämääni. Täytyy kyllä sanoa, että ottaen huomioon sen, että nukahdin neljältä yöllä viime yönä niin mä en voi odottaa liikoja.. :D Siinä oli toki se hyvä puoli, että sain varattua kaikki tän viikon jumpat (paitsi joogaa :( oli täynnä), koska kello 04:00 oli hyvin paljon jo maanantaita.

34 prosenttia
Aloitin eilen lukemisen tenttiin. Melkein vaikea uskoa, että sain itseäni niin hyvin niskasta kiinni, mutta luin sivulle 41. Tänään pitäisi päästä johonkin sivulle 80 niin olisin todella tyytyväinen. Koitan lukea vähän hitaammin kuin yleensä ja ajatuksella, teen samalla alleviivauksetkin. En nimittäin mitenkään ehdi lukea molempia tenttikirjoja (joiden yhteinen sivumäärä on 685) pariin otteeseen ennen tenttiä saatikka tehden perusteelliset muistiinpanot. Onneksi olen panostanut aikaisempiin tentteihin sen verran, että tästä ei tarvitse kuin saada kolmonen niin keskiarvo on kuitenkin neljä.

38 prosenttia
Ensi perjantaina on lähtö Ranskaan pikkuveljen kanssa heti aamusta. En malta odottaa. Oikeasti. Tottakai mua harmittaa, etten näe kultaa pariin viikkoon ja rottia tulee ikävä, mutta en ole käynyt Ranskassa - rakkaassa emämaassani- yli vuoteen! Lisäksi aion ehdottomasti mennä Decathloniin täyttämään mun välineurheiluvarastot eli toisin sanoen ostamaan urheiluvaatteita vanhojen ja kuluneiden tilalle! Miksi sieltä? Koska se on kuin vaatteiden IKEA. Siellä saa edullisesti hyvälaatuista ja -näköistä. Valitettavasti Suomesta ei tätä ihmemaata löydy.
Ihan kiva, etten ole siellä noin viittä päivää pidempää. Ehdin tehdä hommia kotona ja lukea tenttiin ja rotathan ei pärjäis pidempään, kun kulta on vain viikonlopun niiden kanssa kotona.

42 prosenttia
Riittäisiköhän tämä yhteen salikeikkaan... Spotify ei kyllä vie kauheasti akkua puhelimesta.
Taidanpas siis pukea treenivaatteet päälle, pakata osa niistä kassiin ja lähteä tuonne harmauteen.

Wish me luck.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kevät on mielentila


Uskon vahvasti, että kevät on mielentila.
Keväällä synnyn uudelleen, alkukeväästä olen iloinen ja täynnä energiaa.

Tänään minä siivosin. Ja en nyt tarkoita mitään pientä imurointia ja pölyjen pyyhintää sieltä täältä. Minä todella siivosin.

Jostain syystä, kun ihminen on ensin ollut taukoamatta töissä ja sen jälkeen älyttömän kipee yli kolme viikkoa, niin sitä ei tule siivottua kovin usein. Oikeastaan termi "viikkosiivous" putoaa pois omasta sanavarastosta. Tänään minä kuitenkin imuroin, moppasin lattiat (!), siivosin keittiön, tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, pesin koneellisen pyykkiä (ja eilen kaksi), pyyhin kaikki pölyt, viikkasin törkeästi pyykkiä ja vein ne paikoilleen, järjestin tavaroita, vein kaikki roskat, kannoin kamoja kellarikomeroon, pesin keittiötasot ja hinkkasin pieniä rotanpissaläikkiä pois ikkunalaudoilta ja sivupöydiltä. Moppasin myös rottahäkin takana olevan seinän.. voitte kaikki miettiä miksi ;)
On mahtava tunne, kun sai tehtyä kaiken sen mitä on ajatellut puolitoista kuukautta. Lisäksi työnsä tuloksen näkee koko ajan - missä ikinä kotona meneekin.

Luonteeltani olen aika siisti ihminen loppujen lopuksi.  Jos asunnossani on sekasortoa, siihen on yleensä kolme syytä:
  1. Mies on kotona ja ei ole laittanut mitään omalle paikalleen pariin päivään eli sotkee nopeammin kuin mitä ehdin siivota.
  2. Olen todella kipeä.
  3. Olen koko ajan töissä.
Lisäksi olen pakkomielteisen järjestelmällinen (kiitos iskän ihanat geenit) eli meiltä löytää asiat kansioissa erilaisten alaotsikoiden alta tai aakkosjärjestyksestä. Mikään ei ole ihanempaa kuin järjestyksessä olevat asiat.. ah <3 Saattaa kuulostaa hullulta, mutta se vain tuottaa suurta tyydytystä, kun tiedän tasan tarkkaan missä mikäkin asia on ja mihin mikäkin kuuluu.

Maanantai-leffana Ranskalaista häähumua
Palatakseni kevääseen - se on viimein alkanut. Suomessa ei vielä linnut pahemmin laula, mutta aurinko paistaa ja sitä varmempaa kevään merkkiä ei voi helmikuun lopussa olla. Siinä vaiheessa, kun sään 50 shades of grey väistyy niin elämä hymyilee. Seisoin tänään ulkona noin 10 minuuttia vain hengittämässä kevättä. Kevät tuoksuu hyvältä.
Äitini myös kertoi, että kotipaikkakunnalta on lumet sulanut, mikä on yleensä aika kiva kevään merkki. Tästä pääkaupunkiseudulta nyt ei voi sanoa mitään järkevää, koska täällä on satanut viimeiset 3 viikkoa kaikkea muuta kuin oikeaa lunta. Yäk.

Huomenna menen viimeistä kertaa töihin. Jep, jep; se päivä on koittanut. Enää ei pahemmin vituta tai sureta, olen ehtinyt prosessoimaan asian kokonaan läpi. Pitää vain ottaa selvää käytännön järjestelyistä, jotta saan palautettua kaikki tavarat omille paikoilleen. Tästä eteenpäin menen ilmeisesti IKEAan asiakkaana, en henkilökuntaan kuuluvana. Seuraavaa duunia etsin sitten kesäksi, sillä maalis-toukokuussa keskityn täysillä pääsykokeiisin iiiiiik!!!.

Muutakin tapahtui tänään, nimittäin ostin itselleni 6kk kausikortin Unisportiin. Kausi alkaa vasta ensi viikon maanantaina, mutta sain nyt hommattua sen puoli vuotta kerralla. Ideaali olisi, jos pääsisin nyt yliopistoon ensi syksynä ja voisin suoraan uusia jäsenyyteni vuodeksi hintaan 98 euroa, koska tämä kausi loppuu 1.9. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta yksi asia on varmaa.. - kiinteämpi kroppa, here I come!

Oikein ihanaa henkistä kevään alkua kaikille teille, jotka ootte jo niissä tunnelmissa!
Tehdään tästä viikosta upea viikko!

perjantai 23. tammikuuta 2015

"Olet mitä syöt"


  "Olet mitä syöt". Tämä lausahdus saattaa ärsyttää, mutta todennäköisesti siksi, että se on täyttä totta. Viisas äitini totesi tässä lähiaikoina, että ruoka on 2/3 hyvinvoinnista, kun liikunta on 1/3. Olen aina ajatellut tämän asian toisinpäin - myönnän. Monesti löydän itseni ajattelemasta, että "no mitä väliä tällä munkilla ja tolla suklaalla nyt on, kun kävin jo pumpissa ja zumbassa".. Vastaus? On sillä väliä.


Viime keväänä ja kesällä liikuin paljon ja tulokset näkyivät kyllä - paino laski ja kroppa kiinteytyi. Parin-kolmen kuukauden jälkeen paino kuitenkin jumittui siihen tiettyyn kohtaan ja tuntui, että olo on silti vielä vähän vetelähkö ja turvonnut ajoittain. Kehittyminenkään ei oikein edistynyt, kuten olisin halunnut.. Tuntui, etten jaksa kunnolla mennä eteenpäin treeneissä.

Ratkaisun tähän ongelmaan löysin oikeastaan vasta nyt.. Olen joskus puolitoistavuotta sitten kokeillut vähähiilihydraattista ruokavaliota kullan kanssa ja laihduin parissa kuukaudessa 8 kiloa (olin todella paisunut omista mitoistani), vaikka liikuin noin pari kertaa viikossa koulun lomassa.. Olin täysin unohtanut kuinka hyvin tämä minulle sopiikaan. Ruoalla on väliä.

Nyt olen ollut oikeastaan koko tammikuun vähähiilarisella ruokavaliolla, mikä minun tapauksessani tarkoittaa sitä, että kaikki  ällösokeri ja ylimääräiset "valkoiset jauhot" pois. Syön päivässä yhden lämpimän aterian salaatilla ja yhden niin sanotusti "hiilareilla". Syön välipaloiksi pähkinöitä, turkkilaista jogurttia hunajalla sekä ruis- tai kauraleipää. Lisäksi olen pyrkinyt juomaan vettä sen 2-3 litraa päivässä. Vihreää teetä lipitän toki, kuten ennenkin ;) Vielä olisi tarkoitus jotenkin oppia syömään puuroa marjoilla ja suklaata maltilla. Tammikuu on mennyt täysin ilman herkkuja, sillä tein äitini kanssa sopimuksen ns. "sokerittomasta tammikuusta" eli mitään sokerista en ole syönyt. Aika ylpeä kyllä olen itsestäni, sillä ei ole aina ollut niin helppoa.

Lisäksi olen tosiaan käynyt mahdollisimman paljon jumpissa eli pyrin siihen kolmeen kertaan viikossa. Tällä viikolla valitettavasti ehdin vain kaksi kertaa, mutta muuten olen yrittänyt käydä kerran salilla/bodypumpissa, kerran zumbassa/muussa tanssissa ja kerran joogassa töistä huolimatta. Toki vaihtelee vähän viikoittain, mutta aika hyvin olen saanut käytyä. nyt kun vielä löytäisin mun sykevyön jostain täältä kämpästä.. huoh.

Hittahasti etteenpäin..
Lopputulos noin kolmessa viikossa?
-3,1kg
Pientä kiinteytymistä jo havaittavissa? Ainakin tykkään ajatella niin ;)
Aineenvaihdunta toimii paljon paremmin
Turvotus laskenut huimasti (huomaa kihlasormuksesta, joka on todella hyvä mittari tässä)!
Kroppa voi paremmin ja mieli on virkeämpi

Sanoisin, että aika hyvin kolmessa viikossa. Ties mitä voi tapahtua seuraavien kuukausien aikana! Valitettavasti näyttää nyt siltä, että rahatilanne alkaa taas kiristää, mutta aion tavalla tai toisella pitää jumppajäsenyyteni.. En voi hyvin ilman sitä.

En tällä tekstillä yritä saada teitä kaikkia vaihtamaan tähän ruokavalioon, koska en myöskään usko, että tämä sopii KAIKILLE. Olemme erilaisia ihmisiä ja aineenvaihdunnat poikkeavat toisistaan. Kokeilemalla löytää sen, mikä itselle sopii ja kannattaa ehdottomasti miettiä erilaisia ratkaisuja ja katsoa tuleeko muutosta parempaan aikaisempaan verrattuna! Saatat todella yllättyä positiivisesti.

Ja kaikkein tärkein asia: Dieetit ovat p*skaa. Ei ole mitään järkeä olla jollain "kuurilla" muutenkaan ja ei varsinkaan ruoan suhteen. Dieeteillä ei saa muuta aikaiseksi kuin jojolaihdutusta, joka on se pahin asia keholle. Jos muutosta haluaa parempaan niin elämäntavat uusiksi! Se vaatii enemmän sitoutumista ja aikaa, mutta vie pitkälle ja on todellakin sen arvoista.

Toinen tärkeä asia, mikä on yleisesti ottaen tyhmää on lakot. Ei ole tervettä kieltää itseltään mitään täysin. Itsekin olen vain tämän tammikuun näin, jonka jälkeen syön vähän suklaata ja muuta viikonloppuisin. Enkä aio istua ainoissakaan juhlissa kieltäytyen kaikista herkuista, koska "olen lakossa". Lakot on vääränlaista suhtautumista ruokaan ja elämään. On eri asia sitten välttää turhia sokereita yms., joka on suositeltavaa, kuin että ei söisi karkkia puoleen vuoteen ollenkaan.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!
Mulla on suoraan sanottuna ollut todella rankka viikko henkisesti, joten saan onneksi toipua kullan kainalossa ja perheen hoivassa <3

perjantai 21. marraskuuta 2014

Ensilumi!!

Ensimmäinen treeniviikko takana! Miltä tuntuu? hapokkaalta - myönnän :D Oon aika jumissa.. Kävin kaksi kertaa salilla ja tänään zumbassa. Salikäynnit vedin täysillä ja treenasin mm. käsivarsia monipuolisesti. Zumba tuntui todella rankalta näin pitkän tauon jälkeen! Mutta samalla oli ihan järjettömän kivaa. Pitkään aikaan en oo saanut irrottautua tällä tavalla arjesta ja sen tuomista pienistä murheista. Kävelen siis tällä hetkellä vähän niin kuin ankka, mutta eiköhän tämä tästä!

Kaikenkaikkiaan elämä hymyilee. Töissä on mennyt todella hyvin ja sain tällä viikolla koulutuksen meidän joulukuussa vaihtuvaan uuteen järjestelmään. Oon myös saanut opettaa uudelle tulokkaalle tätä meidän nykyistä järjestelmää, mikä sai mut oikeastaan ymmärtämään kuinka hyvin jo osaan asiat, vaikka aikaa on kulunut vain 1,5kk. Muutenkin tuntuu siltä, että oon ollut siellä paljon pidempään kuin puolitoista kuukautta! Aika rientää ja matelee yhtä aikaa - hassua.

Joulukausi on myös virallisesti avattu! Tänään tuli Helsinkiinkin ensilumi eli sen voimauttamana koristelin koko asunnon valoilla, lyhdyillä ja kynttilöillä. Vielä pitäisi joulutähti asentaa, mutta odotan siihen rakasta kihlattuani eli ensi viikon viikonloppuna sekin pääsee valaisemaan pimeyttä. Joululahjojen metsästyskin on alkanut ja neulon täyttä vauhtia kullalle villasukkia valmiiksi. Hyvin olen pärjännyt, vaikka olen paljon yksin. Saan kyllä kiittää tästä mun mieletöntä tukiverkostoa eli kiitos perhe - erityisesti äiti- ja rakas ystäväni (tiedät kyllä, että susta puhun) <3

Huomenna suunnitelmissa vierailu Haminaan, joten pitääpi herätä ennen kahdeksaa - mahtavaa. Muuten niin elämään kuuluu töitä töitä töitä ja tenttiin lukua lukua lukua. Myönnän tosin, että tänään en lukenut ollenkaan, kun olikin yhtäkkiä miljoona muuta tärkeämpää asiaa, kuten zumba ja suklaansyönti ;) Välillä näinkin.

Mahtavaa ja positiivista viikonloppua kaikille!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

I'M BACK

Loppuvenyttelyä
Kahden viikon sairaana olon jälkeen pääsin viimein salille! Ja se oli ihanaa.

Tein ihan perusohjelman itselleni ja aloitin taas ns. "nollasta" eli aika kevyillä painoilla, mutta se oli todella hyvä. Osasin odottaa sitä, että kaikki joskus hankkimani lihaskunto oli aikalailla poissa. Nyt on tosi rentoutunut ja hyvä olo sekä positiivinen mieli! En malta odottaa tuloksia kuukauden/parin päästä!

Treeni kesti tunnin mukaanlukien alkulämmittelyn ja loppuvenyttelyn. Treenasin oikeastaan lähestulkoon koko kroppani ja panostin liikeratojen uudelleenlöytämiseen. Ilokseni huomasin tämän olevan "ihan tuttua puuhaa", joten pääsin nopeasti takaisin kärryille. Yllätyin siitä kuinka parissa laitteessa piti itse asiassa vähän lisätä painoa, että tuntui.. Ehkä en olekaan niiiiin nollissa kuin aluperin luulin?

Sykemittarin mukaan noin 45 min treenistä oli rasvanpolttoa ja loput kunnonkohotusta. Satuin muuten tänään tekemään BMI-laskurilla testin mun painoindeksistä pitkästä aikaa ja sain tulokseksi lievän lihavuuden. Onko ne tosissaan? Mä en ole koskaan ottanut BMI:tä kauhean vakavasti, mutta suoraan sanottuna repesin nauramaan.. :D Minä EN ole lievästi lihava. Olen toki varmasti mun normaalipainon ylärajoissa, mutta jos mä oon lievästi lihava niin.. mitä monet muut sitten on?

Joka tapauksessa nokka kohti tulevaisuutta ja urheiluhaasteita! Mulla on omia tavoitteita ja ensimmäinen välitavoite on päästä takaisin samoihin mittoihin, kun mihin lopetin vähän yli pari kuukautta sitten. Painon pitäisi siis tippua tästä viitisen kiloa sivutuotoksena ja kropan kiinteytyä vaatekoon verran. Katsokaamme mitä tapahtuu ;)

Lisäksi oon tosiaan muuttanut mun ruokavalion ihan täysin eli syön mahdollisimman monipuolisesti ja tervellisesti :) Jaksoin jopa kokkaa, kun pääsin puol 23 kotiin töistä yks ilta. Ruokakärry kaupassa näyttää siis aika erilaiselta kuin pari kolme viikkoa sitten.

Ihanaa viikon alkua teille kaikille!

lauantai 14. kesäkuuta 2014

I work out!

Hej på dej!

Pientä päivitystä mun elämäntapa"muutoksesta".. Hienointa tässä nyt on se, että tämä ei olekaan enää ihan muutos vaan jotain pysyvää!

Oon viime aikoina lisännyt treeneihini yhden salikäynnin viikossa kera rakkaan poikaystäväni, joka on kovasti opastanut mua siellä tuntemattomassa laiteviidakossa. En tiedä kuinka moni teistä on käyny salilla, mutta mulla on aina ollut siellä todella orpo ja henkisesti pieni olo. Sali on täynnä "huippukokeneita" ihmisiä, jotka "tietävät" mikä laite on mihinkin ja ennenkaikkea - miten sitä käytetään. Poikaystäväni on käyny nyt noin viisi viikkoa salilaitteita ja muuta läpi personal trainerinsa kanssa. Sen myötä olen itse oppinut salilla sen vaikeamman eli miten niitä avaruuslaitteita käytetään. Oon myös huomannut, että kaikki ne "kokeneet" ja sen takia peloittavat ihmiset siellä tekevät mooonia liikkeitä väärin ja eivät "tiedäkään" ihan niin paljoa. Viimeksi treenasin erityisesti vatsaa, sisäreisiä ja pakaroita.

Mitä muutoksia minussa on nyt sitten viime päivityksen jälkeen tapahtunut? Olen nyt treenaillut tässä noin 3,5kk aktiivisesti 2-4 kertaa viikossa. VASTA nyt huomaan oikeasti ja kunnolla kokonaisvaltaisen muutoksen kehossani. Zumban ja pumpin kautta lähti alussa aika "helposti" ja nopeasti kyljistä, pyllystä ja lantiolta tavaraa. Pääsin siis suht nopsaan "jenkkakahvoistani" eroon :) Nyt olen huomannut lisäksi sen kuinka paljon mun reidet on kiinteytyneet sekä vielä tarkemmin pyllyn ja vatsanseudun pienentymisen.

Iso muutos on myös se kuinka paljon enemmän voimaa mulla on kuin ennen. Lihaskuntoni on niin paljon parempi ja sen vuoksi salillakaan ei ole niin vaikeata kuin olisi ollut pari kuukautta sitten. Bodypump ja muu on tehnyt tehtävänsä <3 Venyn myös paremmin ja tärkein: selkäni on lähes oireeton. Kärsin sellaisesta synnynnäisestä selkänikamaongelmasta, joka on urheilun myötä parantunut todella paljon. Istun pitkiä aikoja kassalla ja on siksikin todella tärkeää, että "korsettini" on kunnossa. Ilman liikuntaa on vaikeaa mun seistä ja kävellä pitkiä aikoja. Toki selkä on aina mulla vähän sairas ja joudun sitä varomaan, mutta elämäni on helpottunut niin paljon, etten lopeta tätä ikinä.

Aerobinen kunto on myös parantunut todella paljon. Jaksan spurtata paremmin bussiin tai ratikkaan, en väsy niin helposti ja kestän jumpat paremmin. En osaa sanoa leposykettäni tällä hetkellä, mutta rentouttavassa joogassa se laski 45 asti, joten oletan sen olevan jotain 40 luokkaa (aion testata tätä lähiaikoina nukkumalla sykemittarini kanssa). Olen sykemittarin myötä myös huomannut sen, että sykkeeni kohoaa nopeasti, mutta myös palautuu aika pian rasituksen jälkeen = hyvä juttu!

Kaikinpuolin niin paljon parempi olo kuin ikinä ennen! Nautin koko ajan saavutuksistani, onnistumisistani ja muutoksista kehossani. Koen olevani terveempi, onnellisempi ja no.. hyvännäköisempi kuin ennen! ;) Innolla kesän bikinikeleihin!

Lukuja ja muuta:

Meidän juhlaillallinen eilen: sisäfilettä ja todella hyvää
salaattia!
-Painoni on pysynyt aikalailla ennallaan ellei jopa kilon noussu, vaikka kroppa on kaventunut eli lihasmassaa on tullut reippaasti lisää jee! Tästä huomaa juuri sen, että painoindeksi ja painonsa vertaaminen muiden painoihin on todella typerää, sillä jokainen on erilainen. Parhaan kuvan itsestään saa omista tuntemuksistaan ja peilistä, jos oma mieli ei vääristä sitä mitä näkee. Paino itsessään ei kerro juuri mitään, paitsi tietenkin rajun yli- tai alipainon.

- Normaalisyke minulla noin 75-85 sykemittarin lukemien perusteella.

- Rasvaprosenttia en tänne suoraan laita, mutta tällä hetkellä pikkasen korkeahko. Siihen ei auta kuin treenien jatkaminen ja aika :) Kyllä se siitä. Täytyy kyllä mainita, että kävin hyvän keskustelun äitini kanssa siitä miten esimerkiksi isorintaisilla naisilla on pakostakin isompi rasvaprosentti kuin pieni- tai "normaali"rintaisilla naisilla. Itsehän olen siis.. hmm miten sen sanoisi.. hyvin kaukana laudasta.
Rasvahan kertyy ihmisillä eri paikkoihin ja ihmisten kehonrakenteet ovat erilaisia. En itse voisi kuvitellakaan tiimalasivartaloani jossain 20-25%:ssa. Ei välttämättä ihan sopisi minulle. Tätäkään lukua ei siis voi suoraan tuijottaa ja useimmat rasvaprosenttimittaukset ovat vain suuntaa antavia.

- Sisäelinrasva oli minulla 4, joka on kuulemma todella hyvä. Huonoja arvoja on 8+. Tämähän on se tärkein luku ja vaarallisin rasva. Tästä kannattaa pitää huolta, vaikka ei muusta jaksaisikaan. Ihan oman terveytensä vuoksi.

Tällaista kuuluu tällä hetkellä liikuntarintamalla!
Olen itse todella tyytyväinen kehitykseeni ja odotan innolla tulevia saavutuksiani!
Käsivarretkin muotoutuvat viimein pikkuhiljaa ;)

Miten teidän urheilu?

Vielä aiheeseen liittyvä kappale ;)



keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Onnea on hyvä olo!

Lupailin teille päivitystä mun elämäntapamuutoksesta eli oikeastaan liikunta- ja ruokailurutiineista!

Olin luvannut 30. maaliskuuta mennä kolmeen jumppaan sekä 1-2x tunnin pituisille kävelylenkeille per viikko. Miten kävi?
Käyn aktiivisesti jumpissa noin 2-3 kertaa viikossa. Koitan päästä joka viikko Bodypumpiin (yleensä sunnuntaisin) sekä zumbaan (löysin viimein hyvän ohjaajan!). Kolmas jumppa vuorottelee joogan, venyttelyn, toisen tanssitunnin ja lihaskuntojumpan/salikäynnin välillä. Kaikki riippuu vähän siitä, että mikä on fiilis.
Täytyy myöntää, että en ole kovin vilkas kävelijä vielä. Tämä johtuu lähinnä ajankäytön puutteesta, sillä keskityn tällä hetkellä tosiaan töihin ja pääsykokeisiin. Lupaan tsemppaa tässä kovasti ensi viikon tiistain VAKAVA-kokeen jälkeen. Kävelylenkit ovat tärkeitä kehon palautumiselle ja mielen virkeydelle. Lisäksi mikä on sen ihanempaa kuin nauttia ulkoilmasta (varsinkin auringonpaisteella). Olen myös harkinnut pyöräni huoltamista, jotta voisin mennä poikaystäväni seuraksi hänen juoksulenkeillään, sillä hän joutuu muuten hidastelemaan takiani, eivätkä polveni kestä juoksua.

Ruokavalioni on ollut vaihtelevaa. Olen toisaalta syönyt aika terveellisesti ja paljon enemmän
kuin ennen, sillä energiaa kuluu valtavasti verrattuna kuukauden takaiseen tilanteeseeni. Ehdottomasti vaikein kamppailuni ruoan suhteen on sokerinhimo. Olen aina ollut sokerihiiri ja suhtautumiseni sokeripitoiseen epäterveelliseen ruokaan on suoraan sanottuna usein vääränlainen. Vaatii hirveästi ponnisteluja, jotta pääsen kierteestä eroon. Ainahan minulla ei ole sokerikierre päällä, vaan se vaihtelee. Tällä hetkellä sijaitsen vuoristoradan sokerikohdassa eli ei hyvä..
Tiedän stressin vaikutavan huimasti siihen kuinka paljon kaipaan sokeria elämässäni. Tällä hetkellä stressitaso alkaa olla aika kova tiedätte kyllä minkä takia, joten sokeriasokeriasokeria. En ole ylpeä tästä. Helpotusta tuo se, että tiedän saavani tämän hyvin pian kuriin ja sen lisäksi liikun onneksi aika paljon ja syön muuten terveellisesti. Juhlakausi vaikuttaa myös todella paljon tämänhetkiseen ruokavalioon. Tällä hetkellä liidellään pääsiäisestä vappuun.. eli suklaasta simaan :D Kyllä tää tästä.

Sitten tärkein asia (minulle ainakin).
Onko jo muutoksia näkyvissä?
Vastaus on KYLLÄ! On ihan uskomatonta kuinka 3-4 kuntoilukertaa viikossa voi alkaa näkymään ja tuntumaan näin nopeasti! Muutoksen alusta on nyt laskelmieni mukaan kuukausi.
Fyysisesti voin jo paljon paremmin: olen kiinteytynyt vähän, jaksan paljon enemmän, minulla on enemmän energiaa, lihakseni ovat kehittyneet, kestävyyskuntoni on parantunut (josta sain tänään oivan esimerkin juostessani ratikan kiinni heti jumpan jälkeen) ja tuntuu siltä, että olen vahvistunut kaikin puolin hirveästi. Henkiset muutoksetkin ovat näkyviä. Olen paljon onnellisempi, stressittömämpi (kuvitelkaa vaan kuinka stressissä olisin ilman jumppiani..), valoisampi ja minulla vain on hyvä olla. Ja ihaninta on se, että tiedän tämän hyvän olon vain jatkuvan. Tiedän myös, että kuntoni tulee vain paranemaan ja odotan innolla millaisia tulokset ovat esimerkiksi jo kuukaudenkin päästä!

Tällainen tilannepäivitys teille ja samalla myös minulle. Olen todella iloinen, että päätin aloittaa kuntoilun uudestaan. Muistin hämärästi millainen olo tästä tulee, mutta en ihan muistanut sen olevan näin hyvä. On kiva katsoa peiliin ja olla tyytyväinen itseensä - sekä kehoonsa että mieleensä.

Mitä ihaninta ja onnellisinta vappua teille kaikille!
Älkääs rällästäkö liikaa ;)

ps. Tämän viikon treenit?
Eilen käväisin zumbassa, perjantaina menen todennäköisesti afrotanssiin ja sunnuntaina bodypumpiin!

lauantai 12. huhtikuuta 2014

SH'BAM!

Heips!
Vähän suurempaa treenipäivitystä. Olen siis ollut tällä viikolla kaksi päivää kipeänä niin, etten ole päässyt treeneihin ja jouduin perumaan sekä joogan että zumban. Koitan nyt viikonloppuna ottaa vähän kiinni eli kävin tänään SH'BAMissä ja huomenna olen menossa Bodypumpiin (jonka jälkeen toivottavasti kävelen rivakammin kuin viime viikolla).

Täytyy sanoa, että pelkäsin SH'BAMin olevan liian tanssahtelevaa minun makuuni. Tykkäsin kuitenkin todella paljon! Koreografia oli yksinkertaista ja menevää, eikä tarvinnut pelätä mokaamista. Tästä jäi niin hyvä fiilis verrattuna viime zumbaani, jonka ohjaajan tyylistä en pitänyt yhtään.
Aion siis tulevaisuudessa kokeilla enemmän SH'BAMiä ja jatkaa paremman zumbaohjaajan etsintää.

Suomipipo päässä ratikassa! Toimii loistavasti hikipipona.
Ensi viikon treenit tekee haastavaksi pääsiäisen aika, sillä Unisport ei ole silloin auki. Menen kuitenkin tiistaina lempeään Yin-joogaan ja torstaina zumbaan. Bodypumpiin koitan päästä heti pääsiäisen jälkeen. Lauantaina olisin muuten voinut mennä jumppailemaan, mutta mulla on synttärit (jee oon vanhus!) ja isäni tulee Ranskasta meille käymään :)

Muuten niin oon tänään onnistunu "eksymään" ratikalla eli toisin sanoen räpläämään kännykkää
juuri väärällä hetkellä ja löytää itseni kahden pysäkin päässä siitä missä mun piti jäädä. Onneksi tiesin missä olen ja päätin vain kävellä kotiin ja vetreyttää samalla lihaksia. Toisin sanoen en panikoinut!

Ihanaa viikon alkua teille kaikille!
Ja tsemppiä niille, jotka treenaavat ;)