Terve maaliskuu

Punajuuri-Mustaherukka-Smoothie,
suosittelen!

Juuri nyt odotan, että ihana iPhone 5S:ni saa tarpeeksi virtaa imaistua itseensä, jotta voisin lähteä hyvillä mielin salille ja olla varma musiikin saatavuudesta koko treenin ajan.

28 prosenttia
Mä en tiedä mikä siinä on, että kun ei ole käynyt missään jumpassa tai salilla yli kuukauteen niin sinne meneminen jännittää. Isoksi osaksi se on kai sitä, että toivon sen menevän todella hyvin, enkä halua joutua kohtaamaan heikkoutta lihaksissani tai muuten vain huonoa treenipäivää. Sitä tavallaan tarvii sen itsetunnonkohotuksen siihen alkuun, joka puskee eteenpäin sitten loppuviikon treenien ajan.

Kun ihminen todella haluaa jotakin niin se pelottaa.
Mä todella haluan yliopistoon. Mua pelottaa. Pelottaa lukea ja tehdä parhaansa ja antaa kaikkensa. Koska mitä jos mä teen sen kaiken ns. oikein ja en pääse siltikään? Kuinka paska mä olenkaan sen jälkeen? Kuinka vihainen ja pettynyt? Kehtaanko edes hakea sen jälkeen kolmatta kertaa?

Tässä ei ole mitään järkeä. Siitä huolimatta mua pelottaa nytkin mennä salille, koska mä todella haluan hyvän treenikokemuksen. Mä tarviin sen rushin, kun adrenaliini lähtee liikkeelle ja sen eufoorisen olon sen jälkeen. Mä tarviin iloa ja mä tarviin energiaa. Mä tarviin urheilua elämääni. Täytyy kyllä sanoa, että ottaen huomioon sen, että nukahdin neljältä yöllä viime yönä niin mä en voi odottaa liikoja.. :D Siinä oli toki se hyvä puoli, että sain varattua kaikki tän viikon jumpat (paitsi joogaa :( oli täynnä), koska kello 04:00 oli hyvin paljon jo maanantaita.

34 prosenttia
Aloitin eilen lukemisen tenttiin. Melkein vaikea uskoa, että sain itseäni niin hyvin niskasta kiinni, mutta luin sivulle 41. Tänään pitäisi päästä johonkin sivulle 80 niin olisin todella tyytyväinen. Koitan lukea vähän hitaammin kuin yleensä ja ajatuksella, teen samalla alleviivauksetkin. En nimittäin mitenkään ehdi lukea molempia tenttikirjoja (joiden yhteinen sivumäärä on 685) pariin otteeseen ennen tenttiä saatikka tehden perusteelliset muistiinpanot. Onneksi olen panostanut aikaisempiin tentteihin sen verran, että tästä ei tarvitse kuin saada kolmonen niin keskiarvo on kuitenkin neljä.

38 prosenttia
Ensi perjantaina on lähtö Ranskaan pikkuveljen kanssa heti aamusta. En malta odottaa. Oikeasti. Tottakai mua harmittaa, etten näe kultaa pariin viikkoon ja rottia tulee ikävä, mutta en ole käynyt Ranskassa - rakkaassa emämaassani- yli vuoteen! Lisäksi aion ehdottomasti mennä Decathloniin täyttämään mun välineurheiluvarastot eli toisin sanoen ostamaan urheiluvaatteita vanhojen ja kuluneiden tilalle! Miksi sieltä? Koska se on kuin vaatteiden IKEA. Siellä saa edullisesti hyvälaatuista ja -näköistä. Valitettavasti Suomesta ei tätä ihmemaata löydy.
Ihan kiva, etten ole siellä noin viittä päivää pidempää. Ehdin tehdä hommia kotona ja lukea tenttiin ja rotathan ei pärjäis pidempään, kun kulta on vain viikonlopun niiden kanssa kotona.

42 prosenttia
Riittäisiköhän tämä yhteen salikeikkaan... Spotify ei kyllä vie kauheasti akkua puhelimesta.
Taidanpas siis pukea treenivaatteet päälle, pakata osa niistä kassiin ja lähteä tuonne harmauteen.

Wish me luck.

All The Feels

Kikkuraaaaa

Fiiliksiä tältä päivältä:

Haikeus

On haikeaa sanoa hyvästit ihmisille, joihin on tutustunut viimeiset viisi kuukautta. On haikeaa palauttaa omat avaimet, työvaatteet ja tyhjentää kaappi numero 85. On haikeaa kävellä hämärässä ja äärimmäisen hiljaisessa IKEAssa puoli kymmeneltä illalla viimeistä kertaa. Tulen todella kaipaamaan niitä tiettyjä ihmisiä. Kiitos heille siitä, että he tekivät tästä kokemuksesta niin mielekkään ja ihanan.

Helpotus

Luojan kiitos se on ohi. On perin ikävää miettiä yli kk ajan "ketkäköhän pitää musta.. ja ketkä ei". Ei tarvitse enää mennä paikkaan, jossa osittain kokee olevansa epätoivottu. Ei tarvitse enää kestää niin montaa asiaa, jotka ei oikeasti vaan toimi. Ehkä löydän kesällä jonnekin, joka on mulle parempi paikka.

Ilo

Mentalist Season 7

Jostain syystä mulla oli todella hyvä päivä tässä todella hyvässä viikossa. Joskus on vain tosi hyvä fiilis. Lähdin töihin paljon laittautuneempana kuin yleensä: meikkasin todella huolellisesti ja kiharsin hiukset. Hiusten kihartaminen on muuten oiva tapa piristää päivää entisestään, suosittelen! Itse kiharran ihan suoristusraudalla tätä polkkaa. Lopputulos oli ihanan kihara ja ei liian siistitty ja laitettu.

Jännitys

Ennen töihin menoa katsoin Mentalistin vikan kauden loppuun. Pitkästä aikaa oli oikeasti jännittävät jaksot!! Loppu oli tavallaan vähän ennalta-arvattava, mutta I'm still happy with it.

Stressi

Stressi vaanii ja hiipii jo pikkuhiljaa mun päähän ja sydämeen.. Ensinäkin mulla on vajaa kuukausi aikaa lukea 685 sivua tenttiin, joka pitäisi oikeasti saada läpi. Toivon kolmosta, se riittää mulle. Ja kaikista eniten stressaa tietenkin tättäräää.... pääsykoe! Materiaali ilmestyy vasta kuukauden päästä, mutta paineet on kovat.. Pitää vain yrittää keskittyä nykyhetkeen ja stressata sitä isoa koitosta vasta kun se tulee oikeasti kohdalle.. Äääää..

Kaiken kaikkiaan yhteen arkipäivään mahtuu monenlaista. Uupuneena juttelen nyt FaceTime-puheluni loppuun rakkaan parhaan ystäväni kanssa, jonka jälkeen sammun ja herään huomenna uuteen aamuun ja tavallaan uuteen alkuun.

Tsemppiä kaikille perjantaihin, kohta alkaa viikonloppu!

Loppuun vielä kuva rottakaksosten Siirin ja Minnin kauniista
aikaansaannoksesta eilen.. R.I.P pesusieni.

Kevät on mielentila

Uskon vahvasti, että kevät on mielentila.
Keväällä synnyn uudelleen, alkukeväästä olen iloinen ja täynnä energiaa.

Tänään minä siivosin. Ja en nyt tarkoita mitään pientä imurointia ja pölyjen pyyhintää sieltä täältä. Minä todella siivosin.

Jostain syystä, kun ihminen on ensin ollut taukoamatta töissä ja sen jälkeen älyttömän kipee yli kolme viikkoa, niin sitä ei tule siivottua kovin usein. Oikeastaan termi "viikkosiivous" putoaa pois omasta sanavarastosta. Tänään minä kuitenkin imuroin, moppasin lattiat (!), siivosin keittiön, tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, pesin koneellisen pyykkiä (ja eilen kaksi), pyyhin kaikki pölyt, viikkasin törkeästi pyykkiä ja vein ne paikoilleen, järjestin tavaroita, vein kaikki roskat, kannoin kamoja kellarikomeroon, pesin keittiötasot ja hinkkasin pieniä rotanpissaläikkiä pois ikkunalaudoilta ja sivupöydiltä. Moppasin myös rottahäkin takana olevan seinän.. voitte kaikki miettiä miksi ;)
On mahtava tunne, kun sai tehtyä kaiken sen mitä on ajatellut puolitoista kuukautta. Lisäksi työnsä tuloksen näkee koko ajan - missä ikinä kotona meneekin.

Luonteeltani olen aika siisti ihminen loppujen lopuksi.  Jos asunnossani on sekasortoa, siihen on yleensä kolme syytä:

1. Mies on kotona ja ei ole laittanut mitään omalle paikalleen pariin päivään eli sotkee nopeammin kuin mitä ehdin siivota.
2. Olen todella kipeä.
3. Olen koko ajan töissä.

Lisäksi olen pakkomielteisen järjestelmällinen (kiitos iskän ihanat geenit) eli meiltä löytää asiat kansioissa erilaisten alaotsikoiden alta tai aakkosjärjestyksestä. Mikään ei ole ihanempaa kuin järjestyksessä olevat asiat.. ah <3 Saattaa kuulostaa hullulta, mutta se vain tuottaa suurta tyydytystä, kun tiedän tasan tarkkaan missä mikäkin asia on ja mihin mikäkin kuuluu.

Maanantai-leffana Ranskalaista häähumua

Palatakseni kevääseen - se on viimein alkanut. Suomessa ei vielä linnut pahemmin laula, mutta aurinko paistaa ja sitä varmempaa kevään merkkiä ei voi helmikuun lopussa olla. Siinä vaiheessa, kun sään 50 shades of grey väistyy niin elämä hymyilee. Seisoin tänään ulkona noin 10 minuuttia vain hengittämässä kevättä. Kevät tuoksuu hyvältä.

Äitini myös kertoi, että kotipaikkakunnalta on lumet sulanut, mikä on yleensä aika kiva kevään merkki. Tästä pääkaupunkiseudulta nyt ei voi sanoa mitään järkevää, koska täällä on satanut viimeiset 3 viikkoa kaikkea muuta kuin oikeaa lunta. Yäk.

Huomenna menen viimeistä kertaa töihin. Jep, jep; se päivä on koittanut. Enää ei pahemmin vituta tai sureta, olen ehtinyt prosessoimaan asian kokonaan läpi. Pitää vain ottaa selvää käytännön järjestelyistä, jotta saan palautettua kaikki tavarat omille paikoilleen. Tästä eteenpäin menen ilmeisesti IKEAan asiakkaana, en henkilökuntaan kuuluvana. Seuraavaa duunia etsin sitten kesäksi, sillä maalis-toukokuussa keskityn täysillä pääsykokeiisin iiiiiik!!!.

Muutakin tapahtui tänään, nimittäin ostin itselleni 6kk kausikortin Unisportiin. Kausi alkaa vasta ensi viikon maanantaina, mutta sain nyt hommattua sen puoli vuotta kerralla. Ideaali olisi, jos pääsisin nyt yliopistoon ensi syksynä ja voisin suoraan uusia jäsenyyteni vuodeksi hintaan 98 euroa, koska tämä kausi loppuu 1.9. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta yksi asia on varmaa.. - kiinteämpi kroppa, here I come!

Oikein ihanaa henkistä kevään alkua kaikille teille, jotka ootte jo niissä tunnelmissa!
Tehdään tästä viikosta upea viikko!

Body Love

Kävipä niin, että eksyin Body Shopiin, enkä päässyt sieltä ulos ennen kuin satanen lompakosta lennähti. Täytyy kyllä sanoa, että pidän isona syyllisenä siellä työskentelevää kosmetologia, jolta menin kyselemään vähän neuvoja.. :D

Eipä tässä mitään, naama voi hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Sanotaanko, etten mene vähään aikaan ostamaan sieltä mitään.. Ainakin niin luulen.

Tuotteiden lisäksi sain kaksi tuommoista kuvassa olevaa vihreää näytettä jostain yöseerumista, joka on tulossa myyntiin nyt keväällä. Suoraan sanottuna en pitänyt mitenkään ihmeellisenä neljän käyttökerran jälkeen. Pohdin, että olenko tyhmä vai pitäisikö tätä käyttää vain pidempään ja säännöllisemmin..? Ei voi tietää.

Seuraavaksi ihania uusia tuotteita:


Seaweed Pore-Cleansing Facial Exfoliator 17.90e
(Kuvassa valkosininen tuubi)
Kosmetologi suositteli minua vaihtamaan siitä Tea Tree'n kuorinnasta tähän merileväkuorintaan, koska kuulemma ihotyyppilleni sopisi tämä paljon paremmin. Ilmeisesti olen kuvitellut kukkivan ihoni paljon pahemmaksi kuin mitä se oikeasti on.. ;)
Olen käyttänyt tätä nyt noin kolme kertaa ja olen taas erittäin tyytyväinen! Tuote kuorii hyvin ja on
helppo pestä pois, eikä siitä jää mitenkään nihkeä olo, vaan iho on pehmeä kuin vauvanpeppu! Lisäksi ei ole pahemmin ollut näppyjä nyt vähään aikaan, mutta lieneekö se sitten ihan vain hormonijuttu - selviää myöhemmin. Joka tapauksessa, ostan uudelleen!

Moisture White Shiso BB Serum Inside SPF 25 30.70e

Vanhaa BB-voidettani ei ilmeisesti tuoda Briteistä Suomeen enää ikinä tai vähään aikaan, joten päätin kosmetologin suosituksesta kokeilla saman sarjan toisenlaista BB-voidetta. Tuote on toki kympin verran kalliimpi, mutta mielestäni ihan sen arvoinen.  Hintaa tulee lisää siitä syystä, että voiteessa on hoitavaa seerumia, joka suojaa, kirkastaa ja rauhoittaa ihoa. Tuote on alunperin suunniteltu mm. maksaläiskistä kärsiville ja niiden ennaltaehkäisyyn, mutta sopii täydellisesti muillekin ihotyypeille! Plussaa tässä on vielä tuo aurinkosuoja 25 (kuten edellisessäkin) ja kätevä pakkaus, jossa toimiva pumppusysteemi. Peittävyys on juuri sopiva, eikä tämä mielestäni tuki ihohuokosia ja on helppo puhdistaa pois päivän päätteeksi. Tätäkin ostan uudelleen myöhemmin!

Lightenin Touch -valokynä 19.00e

Tämän tuotteen olen esitellyt aikaisemminkin tässä postauksessa! 10/10 ja sen vuoksi ostin sitä lisää ;) Värinä minulle tietenkin se vaalein.. kuten kaikissa ihonpohjustusmeikeissä!

All-In-One Concealer 20.00e

Menin alunperin metsästämään mm. juuri peitevoidetta ja minulle sitten suositeltiin tätä. Tuote on vähän "hassun" näköinen sisältä eli puikkomainen, mutta keskellä on sellainen ei-pigmenttinen vaalea kohta. Tämä keskikohta sisältää suojaavia ja ihoa hoitavia ainesosia. Peitevoidetta levitetään siveltimellä niin, että sekä pigmenttiä että keskikohdan aineita otetaan mukaan iholle asti. Tuote muuttuu iholla voidemaisesta puuterimaiseksi ja mielestäni auttaa hyvin peittämään näppylät ja esim. kirkastamaan nenänpieliä yms. Ostan uudelleen tätäkin!

Lipstick & Concealer Brush 11.80e

Toimiva ja kuulemma helposti pestävä sivellin :) Tätä käytän tuon ylläolevan peitevärin kanssa ja toimii todella hyvin!

Tämmöisiin ihanuuksiin sain palamaan niin paljon rahaa.. Mitään en kadu!

Entä onko teillä mitään näistä tuotteista?
Kiinnostaako jokin tuote?

Midäh, miden niin mul on vähän duha?

Ilmeisesti sairastelu jatkuu. Tällä kertaa mut ensin väärin diagnosoitiin, jonka jälkeen sain viimen tietää, että mulla on poskiontelotulehdus. Tähän on nyt siis määrätty mulle antibiootti, avaava lääke ja sarvikuono eli nenäkannu, jota mun pitäis vielä uskaltaa kokeilla :'D voi tätä ihanuutta <3 Saikulla edelleen siis...

Tämän viikon pitäisi tästä lagaamisesta huolimatta mennä suhteellisen nopeasti, sillä porukat lähtivät eilen reissuun ja toivat koirat mulle perjantaihin asti <3 Olen siis koiravahtina (ihan hyvä, pakottavat mut ulos käppäilemään sen 4 kertaa päivässä) ja hoitelen rottasia kotona. Kunnon kotiäiti oikeastaan, kun tarkemmin ajattelee, mutta lasten sijasta mulla on viisi eläinvauvaa :D

Makaan sohvalla unelmoiden hikisistä salikäynneistä, tuskaisista bodypumpeista ja iloisista zumbista... Kaipa tässä vielä joskus päästään sinne asti. Täytyy kyllä myöntää, että alkaa hermot loppua, mutta onneksi kävin eilen superihanalla ja kivalla lääkärillä, joka halusi selkeästi saada mut terveeksi. Lucky me.

Rakas lapinkoira <3 

Enpä ole siis hirveästi mitään järkevää puuhaillut, jos ei lasketa sitä, että kirjoittelen sähköposteja
eräälle lähetystyössä olevalle hyvälle kaverilleni ja höpötän ihan liian pitkiä puheluita FaceTimessa parhaan ystäväni kanssa :D Tämän lisäksi olen toki juossut l
ääkärissä, eläinlääkärissä, apteekissa kolme kertaa ja ruokakaupassa.. Jep, kaikilla kolmella rotalla on hengitystieongelmia eli kaikille määrättiin kaksi antibioottia, mikä tarkoittaa sitä, että lääkitsen rottia yhteensä 12 kertaa päivässä. Oikeasti, not kidding..

Viime viikko taas meni tosiaan sairastelun lisäksi lomaillessa
kullan kanssa ja saan hänet taas kotiin perjantaista tiistaihin! Ihanaa vaihtelua RUK-aikoihin sanon minä. Lomailun lisäksi juostiin aika paljon asioilla, kuten erilaisissa kaupoissa, ja syötiin ihan liian monta kertaa ulkona :D Ystävänpäiväkin meni intialaisessa ravintolassa ja leffaa katsoessa.

Kaiken kaikkiaan elämä on muuten ihan mukavaa, mutta olen hyvin uupunut sairastelija. Toivon mukaan ensi viikolla olisi jo iloisempia ja parempia uutisia kerrottavana.. Kovasti tämä mimmi kaipaa salille.. *huokaus*

Nyt lähden tästä jatkamaan eläintenhoitajan uraani ;) Päivän kolmas koiralenkkikin on ihan kohta.. huhhuh!

Lisäksi vähän rottakuvaspämmäilyä piiiiitkästä aikaa ;)

Lotta ja Minnin takapuoli

Siiri miehen sylissä

.. mitä tähän voi edes lisätä? Hampaisiin nojaaminen on
näemmä todella mukavaa..? :D

Öisiä höpinöitä

Miten paljon voikaan ihminen syödä
sokeria ja muita herkkuja yhden viikon aikana?!

En saa unta, sillä tällä viikolla olen pitänyt omaa hiihtolomaa kullan kanssa, mikä näkyy mm. unirytmissä ja ruokavaliossa. Sellainen olo tällä hetkellä, että olen pyörivä ja liikkuva pallo, jossa on raajat. Tarkoituksena on hellittää p*skaruoassa paljon nyt viikonlopun aikana ja ensi viikolla palaan tietenkin normaaliin ruokavalioon. Huomenna ollaan tosin menossa ystävänpäivän kunniaksi ravintolaan syömään, mutta muuten vetelen liha-/salaattilinjalla ja voisin jopa juoda teetä. 

Lomaviikko on mennyt kivasti asuntojuttuja säädellessä ja kaupungilla juostessa. Ollaan me relattukin ;) miinuspuolena se, että olen taas kipeä ja saikulla ollut tämän viikon.. Jälkitautina mahdollisesti siis nielutulehdus (TAAS) ja vetelen jo siihen antibiootteja.. En ole siis päässyt liikkumaan ja tuntuu juuri nyt siltä, että kipeänä oleminen voimistaa sokerihimoa nelinkertaiseksi :D noh, tästä voi vain suunnata ylöspäin!

Odotan innolla maaliskuun alkamista. Töitä on jäljellä enää kolme viikkoa, jonka jälkeen olen vapaa (lue: kovin työtön) ja saan keskittyä täysillä elämään ja opiskeluun. Suunnitelmissa on myös pienoinen 4-5 päivän reissu Ranskaan sukulaisia katsomaan. 

Kello on jo todella paljon ja sain vähän ajatuksia purettua eli ehkä se unikin sieltä tulee. Täytyy nukkua, kun on kipee.. 

PS. Kirjoitan tätä kännykän Blogger-appillä, joka on hieman hankala..

PPS. Animaatioleffailta on joskus ihan parasta. Nimimerkillä juuri katsoin Up - kohti korkeuksia ja Monsters Inc:in :) ihania elokuvia!! 

Hyvää yötä maailma. 

Kevättä blogissa

Hei!
Ajattelin vain tähän näpytellä, että älkääs hämmentykö, jos vaihtelee ulkoasu viikon sisään monta kertaa. Haen erilaista ja keväistä ulkoasua pikkuhiljaa niin isoja ja pieniä muutoksia saattaa tulla vaihtelevasti :)

Kommenttia ja mielipiteitä tai parannusehdotuksia voi toki laitella kommentteihin tuolla alhaalla!

I'm Out

Hei taas liian pitkästä aikaa.
Viimeisin päivitykseni oli harmillisesti sävyltään vähän synkempi, mutta "potkujen" saaminen teettää sellaista.. Nyt olen onneksi saanut aikaa prosessoida asiaa ja omanut hyvän ja tehokkaan "Fuck you"-asenteen.

Yleensä tammikuu on minulle uudelleenaloittamisen aikaa, mutta nyt se oli stressaava, täynnä mielipahaa ja sen lisäksi hieman yksinäinen jos ei uutta vuotta ja pieniä viikonloppuja lasketa. Aloitinpa elämäni pienellä nollauksella siis nyt helmikuussa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Murujen halijuna <3

1. Siivosin asunnon.
2. Järjestelin tavaroita ja papereita paikoilleen pitkästä aikaa.
3. Aion siivota vaatekaappini eli päästä eroon kaikista turhista vaatteista.
4. Olen uusinut vaatekaappiani ja projekti jatkuu.
5. Olen valmistautunut henkisesti isoihin muutoksiin ja pääsykokeeseen ilmoittautumalla valmennuskurssille.
6. Olen ottanut itseäni niskasta kiinni arkiaskareissa eli pessyt hemmetisti pyykkiä, siivonnut rottien häkkiä tehokkaasti ja pyyhkinyt pölyjä (kulta onneksi imuroi <3) sekä vienyt roskiksia. Hyvä minä.
7. Think positively.


Joskus elämä vain potkii päähän ja liian usein kaikki vaikeat ja pahat asiat tapahtuu kerralla. Mutta tähän mennessä olen aina selvinnyt kaikista traumaattisimmista ja kauheimmista asioista, joten pienet potkut sinne tänne ei mun maailmaa kaada ;) Minä suuntaan kohti uusia haasteita ja aion ylittää itseni ja omat odotukseni. Minä en tule kaipaamaan IKEAa, mutta suoraan sanottuna: he menettivät älyttömän motivoituneen ja kivan kassaneidin. Amen. Cerisette is out ;)

"I don't give a shit what you think"

Luulisi, että jokaiselle ihmiselle on varattu tietty määrä p*skaa ja oma kiintiöni olisi jo täynnä... Tämmöinen ajatus pyörinyt päässä viimeiset pari päivää. Sitä myös luulisi, että kun tarpeeksi yrittää niin onnistuu. Teoriassa näin varmasti onkin, jos kaikki ei ole susta itsestäsi kiinni..

Sain tietää tällä viikolla joutuvani taas työttömäksi. Toimin määräaikaisella sopimuksella helmikuun 28. päivään asti, jonka jälkeen on päästävä jo uuteen työhön. Tästä alkaapi siis taas hakemusten aikakausi... Joka tuntuu aina poikkeuksetta lopputtoman uuvuttavalta ja pitkältä. Ehkä tällä kertaa tärppäisi pian..?

En edes tiedä mikä ottaa eniten päähän. Se, että taloudellinen tilanteeni luisuu taas raiteiltaan, kun olin juuri saanut sen tasapainoitettua? Vai se, että menetän kaiken turvan ja säännöllisyyden, minkä olin itselleni saanut? Vaiko se, että koin olevani "kotona" töissä, mutta menetän tämän kaiken mukaanlukien työkaverini? Kaipa ne kaikki surettaa, ärsyttää ja v*tuttaa ihan yhtä paljon.

Tästä vuodesta tulee muutenkin muutosten vuosi. Naimisiinmenon ja uudelleenmuuttamisen lisäksi on pyrittävä yliopistoon ja aloitettava vuosi vaihtamalla taas työpaikkaa. Tavallaan välillä vain väsyttää.. Jatkuva ponnistelu ja räpiköiminen väsyttää. "Se mikä ei tapa, vahvistaa" on ehkä yksi idioottimaisemmisa sanonnoista koko maailmankaikkeudesta. Itse pidän enemmän tästä versiosta: "Se mikä ei tapa, satuttaa", mutta selviän tästäkin koettelemuksesta.

En millään halua takaisin vuokratyöläiseksi, joten aion nähdä paljon vaivaa välttääkseni tämän. Lisää
kapuloita rattaisiin tuo toki tuo 6 viikon jakso loppukeväästä, jolloin on luettava täysillä pääsykokeisiin ja tehtävä töitä mahdollisimman vähän... Edelleen, kaikesta selviää - niinhän?

Koitan siis olla ahdistumatta ja masentumatta liikaa. Minulla on paljon auttavia ja ihania, minusta välittäviä, ihmisiä ympärilläni. En ole missään nimessä yksin ja edessä on paljon ihania asioita, kunhan vaikeasta keväästä selviäisin ja töitä saisin jostain.

Näihin yöllisiin pohdintoihin ja tunteisiin päätän tämän.
Huomenna on uusi päivä ja lähdetään kullan kanssa baanalle tapaamaan sekä rakasta perhettäni, jota en ole pahemmin joululoman jälkeen nähnyt, että pitkäaikaista ystävääni, joka täytti juuri 20 vuotta.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille.
Haudataan murheet hetkeksi ja eletään nykyisyydessä!

"Olet mitä syöt"

  "Olet mitä syöt". Tämä lausahdus saattaa ärsyttää, mutta todennäköisesti siksi, että se on täyttä totta. Viisas äitini totesi tässä lähiaikoina, että ruoka on 2/3 hyvinvoinnista, kun liikunta on 1/3. Olen aina ajatellut tämän asian toisinpäin - myönnän. Monesti löydän itseni ajattelemasta, että "no mitä väliä tällä munkilla ja tolla suklaalla nyt on, kun kävin jo pumpissa ja zumbassa".. Vastaus? On sillä väliä.

Viime keväänä ja kesällä liikuin paljon ja tulokset näkyivät kyllä - paino laski ja kroppa kiinteytyi. Parin-kolmen kuukauden jälkeen paino kuitenkin jumittui siihen tiettyyn kohtaan ja tuntui, että olo on silti vielä vähän vetelähkö ja turvonnut ajoittain. Kehittyminenkään ei oikein edistynyt, kuten olisin halunnut.. Tuntui, etten jaksa kunnolla mennä eteenpäin treeneissä.

Ratkaisun tähän ongelmaan löysin oikeastaan vasta nyt.. Olen joskus puolitoistavuotta sitten kokeillut vähähiilihydraattista ruokavaliota kullan kanssa ja laihduin parissa kuukaudessa 8 kiloa (olin todella paisunut omista mitoistani), vaikka liikuin noin pari kertaa viikossa koulun lomassa.. Olin täysin unohtanut kuinka hyvin tämä minulle sopiikaan. Ruoalla on väliä.

Nyt olen ollut oikeastaan koko tammikuun vähähiilarisella ruokavaliolla, mikä minun tapauksessani tarkoittaa sitä, että kaikki  ällösokeri ja ylimääräiset "valkoiset jauhot" pois. Syön päivässä yhden lämpimän aterian salaatilla ja yhden niin sanotusti "hiilareilla". Syön välipaloiksi pähkinöitä, turkkilaista jogurttia hunajalla sekä ruis- tai kauraleipää. Lisäksi olen pyrkinyt juomaan vettä sen 2-3 litraa päivässä. Vihreää teetä lipitän toki, kuten ennenkin ;) Vielä olisi tarkoitus jotenkin oppia syömään puuroa marjoilla ja suklaata maltilla. Tammikuu on mennyt täysin ilman herkkuja, sillä tein äitini kanssa sopimuksen ns. "sokerittomasta tammikuusta" eli mitään sokerista en ole syönyt. Aika ylpeä kyllä olen itsestäni, sillä ei ole aina ollut niin helppoa.

Lisäksi olen tosiaan käynyt mahdollisimman paljon jumpissa eli pyrin siihen kolmeen kertaan viikossa. Tällä viikolla valitettavasti ehdin vain kaksi kertaa, mutta muuten olen yrittänyt käydä kerran salilla/bodypumpissa, kerran zumbassa/muussa tanssissa ja kerran joogassa töistä huolimatta. Toki vaihtelee vähän viikoittain, mutta aika hyvin olen saanut käytyä. nyt kun vielä löytäisin mun sykevyön jostain täältä kämpästä.. huoh.

Hittahasti etteenpäin..

Lopputulos noin kolmessa viikossa?

-3,1kg

Pientä kiinteytymistä jo havaittavissa? Ainakin tykkään ajatella niin ;)

Aineenvaihdunta toimii paljon paremmin

Turvotus laskenut huimasti (huomaa kihlasormuksesta, joka on todella hyvä mittari tässä)!

Kroppa voi paremmin ja mieli on virkeämpi

Sanoisin, että aika hyvin kolmessa viikossa. Ties mitä voi tapahtua seuraavien kuukausien aikana! Valitettavasti näyttää nyt siltä, että rahatilanne alkaa taas kiristää, mutta aion tavalla tai toisella pitää jumppajäsenyyteni.. En voi hyvin ilman sitä.

En tällä tekstillä yritä saada teitä kaikkia vaihtamaan tähän ruokavalioon, koska en myöskään usko, että tämä sopii KAIKILLE. Olemme erilaisia ihmisiä ja aineenvaihdunnat poikkeavat toisistaan. Kokeilemalla löytää sen, mikä itselle sopii ja kannattaa ehdottomasti miettiä erilaisia ratkaisuja ja katsoa tuleeko muutosta parempaan aikaisempaan verrattuna! Saatat todella yllättyä positiivisesti.

Ja kaikkein tärkein asia: Dieetit ovat p*skaa. Ei ole mitään järkeä olla jollain "kuurilla" muutenkaan ja ei varsinkaan ruoan suhteen. Dieeteillä ei saa muuta aikaiseksi kuin jojolaihdutusta, joka on se pahin asia keholle. Jos muutosta haluaa parempaan niin elämäntavat uusiksi! Se vaatii enemmän sitoutumista ja aikaa, mutta vie pitkälle ja on todellakin sen arvoista.

Toinen tärkeä asia, mikä on yleisesti ottaen tyhmää on lakot. Ei ole tervettä kieltää itseltään mitään täysin. Itsekin olen vain tämän tammikuun näin, jonka jälkeen syön vähän suklaata ja muuta viikonloppuisin. Enkä aio istua ainoissakaan juhlissa kieltäytyen kaikista herkuista, koska "olen lakossa". Lakot on vääränlaista suhtautumista ruokaan ja elämään. On eri asia sitten välttää turhia sokereita yms., joka on suositeltavaa, kuin että ei söisi karkkia puoleen vuoteen ollenkaan.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Mulla on suoraan sanottuna ollut todella rankka viikko henkisesti, joten saan onneksi toipua kullan kainalossa ja perheen hoivassa <3